Kokonaisturvallisuuden kehittäminen vahvistaa alueen elinvoimaa
24.03.2025
Nykyään aamuisin uutisia lukiessa tuntuu, että maailma on ehtinyt yön aikana heittää aina uutta volttia. Maailmanjärjestys ja turvallisuusympäristö ovat muutoksessa ja yhteinen turvallisuudentunne laskusuunnassa.
Euroopan turvallisuusjärjestystä on lähdetty muokkaamaan monella tavalla uuteen uskoon Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 2022. NATO:n puolella rakenteita oli alettu vähitellen päivittää vahvempaan varautumiseen jo Krimin valtauksen jälkeen 2014. Juuri nyt Suomen aktiivista panosta sekä EU:n että NATO:n jäsenenä tarvitaan yhteisten turvallisuusjärjestelyjen eteenpäin kehittämisessä. Emme ole enää missään suhteessa sivustakatsoja.
Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusterin rakentaminen on osa kansallista reagointia turvallisuusympäristön muutokseen. Sen tausta on vuoden 2023 Itäisen Suomen visiotyöryhmän linjanvedoissa, joiden yhdeksi toimenpiteeksi nimettiin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen itäiseen Suomeen. Klusterin valmistelu käynnistettiin Pohjois-Savon liitossa jo keväällä 2023 ja hankkeena työ lähti käyntiin saman vuoden marraskuussa.
Kokonaisturvallisuuden klusterissa tuodaan yhteen aluekehityksen ja turvallisuuden tarpeet uutuusarvoisella tavalla. Aluekehityksen perusidea on, että kunkin alueen elinvoima rakentuu sen omien voimavarojen hyödyntämisestä ja toisaalta hyvästä ja aktiivisesta yhteistyöstä muiden alueiden kanssa sekä kansallisesti että Euroopan laajuisesti.
Meneillään on Suomessa voimakas aktiivisuus puolustusteollisuuden tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Tämä on ymmärrettävää ja tarpeellista, sillä Eurooppa tarvitsee kaikissa jäsenmaissaan nykyistä vahvempaa puolustusmateriaalien tuotantoa. Pohjois-Savossa on mahdollista tehdä merkittävääkin tuotekehitystä liittyen puolustus- ja kaksikäyttötuotteiden kehittämiseen. Alueemme ei kuitenkaan ole perinteiltään tässä suhteessa vertailukelpoinen vaikkapa Tampereen, Riihimäen ja Forssan seutuihin.
Pohjois-Savossa onkin lähdetty rakentamaan kokonaisturvallisuuden verkostomaista yhteistyötä laajemmalla näkökulmalla kuin vain puolustusmateriaalien tuotannon kannalta. Asiaa kuvaa hyvin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen hankejohtaja Pia Viklund tuoreessa blogissaan:
– Kokonaisturvallisuuden näkökulma, henkinen kriisinkestävyys sekä huoltovarmuuden kriittisten aikojen toimintaedellytykset kytkeytyvät muun muassa ruokaturvaan, vesiturvallisuuteen, terveys-, kone- ja energiateknologioihin sekä vesi- ja biotalouteen, kirjoittaa Pia.
Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusterin rakentaminen tähtää pitkäjänteisesti aluekehityksen ohjaamiseen alueellista resilienssiä vahvistavalla tavalla. Tämä on elinvoimatyötä, joka tukee ja luo yritystoiminnan mahdollisuuksia erilaisia turvallisuustarpeita vahvistavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi klusteri vahvistaa osaamispohjaa, tutkimustoiminnan edellytyksiä ja monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tärkeää on alueellisten ekosysteemien vahvistaminen esimerkiksi kriittisen infran kestävyyden, erilaisten haavoittuvuuksien vähentämisen ja toimitusketjujen hallinnan parantamiseksi.
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen rakentamisessa puolestaan tavoitellaan vaikuttavuutta käytännön ratkaisujen tuottamisen, palveluiden kehittämisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnin kautta niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti. Nämä kaksi tekemisen tasoa siis täydentävät toisiaan. Yhteinen työmme kokonaisturvallisuuden ja alueellisen resilienssin kehittämiseksi tuo tarpeellisen osansa yhteiskunnan kriisivalmiuden vahvistamiseen. Vain vahva, toimintavarma ja jatkuvasti kehittyvä yhteiskunta pystyy tuottamaan myös puolustuskykynsä kannalta kestäviä ratkaisuja.
Harriet Lonka
Kokonaisturvallisuuden klusterin rakentaja
Lue lisää:
Kokonaisturvallisuuden klusteri
