TE-uudistus ja epävarmuustekijät heiluttavat kuntataloutta tulevina vuosina
20.12.2024TE-uudistus ja useat epävarmuustekijät heiluttavat kuntataloutta tulevina vuosina. Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmä korostaa, että kuntien rahoituspohjan riittävyydestä ja investointikyvyn säilymisestä huolehtiminen on keskeistä elinvoiman kannalta.
Pohjois-Savon kuntien talousarvioiden mukaan toimintamenot kasvavat kunnissa reilut neljä ja toimintatulot reilut kolme prosenttia vuonna 2025. Kuntataloustyöryhmän arvion mukaan kehityksessä näkyy TE-uudistuksen vaikutus. Työllisyysalueiden isäntäkunnat vastaavat jatkossa työllisyyspalvelujen järjestämisestä, mikä lisää sekä niiden menoja että tuloja. Jäsenkunnat osallistuvat kustannuksiin maksamalla isäntäkunnille palvelujen tuottamisesta, mikä näkyy esimerkiksi ostopalvelujen lisääntymisenä. Valtionosuudet kasvavat kunnissa lähes 14 prosenttia TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron vuoksi, sillä kunnille myönnetään tehtävään valtionosuusrahoitusta.
Vuoden 2025 talousarvioihin sisältyy kuntataloustyöryhmän mukaan epävarmuutta, kuinka työllisyyden hoitoon varattu rahoitus riittää palvelujen järjestämiseen. TE-uudistuksen rahavirrat seuraavat työllisyystilanteen kehitystä, mutta vaikutus kuntatalouteen ilmenee viiveellä. Suunnitelmavuosiin 2026–2027 sisältyy lisäksi muita epävarmuustekijöitä, kuten sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen ja valtionosuusuudistus, joiden vaikutuksia on vaikea ennakoida. Kuntataloustyöryhmä huomauttaa, että uudistukset heikentävät myös taloustietojen vuosien välistä vertailukelpoisuutta.
Kuntien talousarvioissa on nähtävissä myös hienoisia positiivisia signaaleja. Esimerkiksi vuosikate vahvistuu Pohjois-Savon kunnissa lähes 17 prosenttia vuodesta 2024, ja alijäämäisten kuntien määrä vähenee kahdella. Suuressa osassa Pohjois-Savon kuntia on käynnissä talouden tasapainottamisohjelmia, jotka pyrkivät vakauttamaan kuntien talouskehitystä ja vaikuttavat talouteen myös tulevina vuosina. Vuonna 2025 talousarviot ovat kuitenkin yhteensä 16 miljoonaa euroa alijäämäisiä, ja alijäämää ennakoi edelleen kahdeksan kuntaa. Suurimmat asukaskohtaiset alijäämät ovat lähes 560 euroa, kun taas ylijäämät jäävät korkeimmillaan 113 euroon asukasta kohden.
Investoinnit ovat Pohjois-Savossa laskussa vuonna 2025, mutta niiden odotetaan hetkellisesti kääntyvän kasvuun vuonna 2026. Keskimäärin kunnat investoivat 600 eurolla asukasta kohden vuonna 2025, mutta kuntien välillä investoinnit vaihtelevat 146 eurosta 1560 euroon asukasta kohden.
Pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan laskevan puoli prosenttia vuonna 2025. Asukaskohtainen lainamäärä vaihtelee Kiuruveden 422 eurosta Varkauden 4937 euroon maakunnan keskiarvon ollessa noin 3700 euroa. Talousarviotiedot eivät sisällä pitkäaikaisia vastuita eikä konsernivastuita.
Kuntataloustyöryhmä painottaa, että vakaa kuntatalous on edellytys kuntien kehittämistyölle. Kuntien elinvoima- ja investointihankkeet edistävät hyvinvointia, kulttuuria ja terveyttä, ja nämä panostukset vahvistavat samalla aluetaloutta. Julkiset ja yksityiset investoinnit ovat tarpeellisia alueen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantamiseksi, ja niiden positiiviset vaikutukset ulottuvat usein kuntien rajojen yli laajemmalle alueelle.
Lisätietoja antaa:
Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, p. 044758 1403
