Aluelähtöisen kehittämisen periaate turvattava EU:n monivuotisessa rahoitusmallissa
20.12.2024
Euroopan komissio valmistautuu antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi keväällä 2025. Komission budjettipääosaston alustavien suunnitelmien mukaan monivuotista budjettikehystä uudistetaan radikaalisti ja siten, että budjetissa olisi neljä päämomenttia: kansalliset kirjekuoret, kilpailukykyrahasto, strateginen ulkosuhteiden rahasto ja hallintokulut.
Kansallisissa kirjekuorissa komission tavoitteena on siirtyä nykyisestä, yli 500 rahoitusohjelmaa käsittävästä rahoituskokonaisuudesta malliin, jossa rahoitusohjelmia olisi 27. Eli yksi suunnitelma jäsenmaata kohden, sisältäen kaikki kansallisesti allokoitavat rahastot. Lisäksi tulisi yksi Interreg-ohjelma koko Eurooppaan. Muutosten tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen.
Euroopan alueet ovat laajasti olleet huolissaan kehityksestä, joka uhkaa vaarantaa aluelähtöisen alue- ja rakennepolitiikan periaatteet.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää hyvänä, että EU kehittää ja uudistaa rahoitusmalleja. Sen sijaan neuvottelukunta ei pidä hyvänä kehitystä, jossa koheesiopolitiikan toimeenpanon ja rahoituksen toimivalta sekä poliittinen harkinta keskittyy entistä enemmän kansallisille hallituksille. Tämän seurauksena alueellinen ja paikallinen demokratia sekä päätöksenteko heikkenevät.
Harva asutus ja alueelliset erityispiirteet huomioitava
Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasata jäsenvaltioiden keskinäisiä ja Euroopan unionin jäsenmaiden sisäisiä alueellisia kehityseroja. Koheesiopolitiikan avulla on mahdollista edistää alueiden strategista kilpailukykyä, kokonaisturvallisuutta, vihreää siirtymää sekä bio- ja kiertotaloutta.
Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus, tulee huomioida myös tulevaisuudessa. Harva asutus -kriteeri on keskeinen koko Suomen koheesiopolitiikan saannon kartuttajana.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että pohjoisen harvan asutuksen rahoituskriteeri ja sen myötä liittymissopimukseen liittyvä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy myös tulevalla ohjelmarahoituskaudella.
Pohjoisen merkitys korostuu, Itäisen Suomen raja-alueille erillisratkaisu
EU:n itäisten raja-alueiden asema vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa tulee huomioida koko EU:n kannalta tärkeänä erillisratkaisuna tulevassa komission toimintaohjelmassa ja rahoituskehyksessä. Tämä ei saa kuitenkaan heikentää muuta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien koheesiorahoituksen saantoa.
Pohjoisen Suomen geostrategisen muutoksen monialaiset vaikutukset tulee ottaa huomioon erityisesti kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden, saavutettavuuden ja pohjoismaisen yhteistyön näkökulmista.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta pitää tärkeänä, että Itäisen Suomen raja-alueelle saadaan erillisratkaisu ja Pohjoisen Suomen geostrategisten muutosten vaikutukset otetaan huomioon EU:n ja kansallisessa päätöksenteossa.
Itäisen Suomen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimenpiteet viipymättä käyntiin
Itäisen Suomen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien avulla pyritään mm. edistämään alueiden taloudellista kasvua, alueellista elinvoimaa, investointien vauhdittamista, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta. Lisäksi ohjelman toimenpiteillä edistetään huoltovarmuutta.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta edellyttää ohjelmissa hyväksyttyjen toimenpiteiden nopeaa käynnistämistä ja toteuttamista ohjelmissa esitetyllä tavalla.
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNNAN PUOLESTA
Helsingissä 19.12.2024
Jyrki Kaiponen
maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaa
Pentti Mäkinen
maakuntajohtaja, Etelä-Savo
Riikka Pirkkalainen
maakuntajohtaja, Kainuu
Hannu Takkula
vs. maakuntajohtaja, Lappi
Markus Hirvonen
maakuntajohtaja, Pohjois-Karjala
Tytti Määttä
maakuntajohtaja, Pohjois-Savo
Jussi Rämet
maakuntajohtaja, Pohjois-Pohjanmaa
