Kuntajohtajat painottavat saavutettavuutta ja yhteistyötä palvelujärjestelmän uudistuksessa

19.11.2024

Pohjois-Savon kuntajohtajien yhteinen kannanotto Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistukseen (R3) perhe- ja vammaispalvelujen osalta

Yleinen näkemys palvelujärjestelmän uudistuksesta

Palvelujärjestelmän uudistaminen on ymmärrettävä toimenpide niin taloudellisten kuin henkilöstön saatavuuteen liittyvien haasteiden vuoksi. Uudistuksen tavoitteet, kuten palveluiden integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen, ovat kannatettavia ja tärkeitä koko alueen kannalta. Uudistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon maakuntamme moni-ilmeinen kunta- ja aluerakenne, mukaan lukien hallinnollisten kuntakeskusten ulkopuoliset taajamat ja harvaan asutut kunnat.

Pohjois-Savon kuntajohtajat katsovat, että vaihtoehto 1 on mahdollinen lähtökohta uudistukselle. Vaihtoehdossa tulisi kuitenkin tarkastella palvelurepertuaaria palvelupisteissä erityisesti äitiys- ja seksuaaliterveysvastaanoton osalta ja varmistaa näiden palvelujen saavutettavuus.

Kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointityössä on tärkeää verkostomainen toimintatapa, jolloin on tärkeää, että jokaisessa kunnassa olisi perhepalvelujen toimipiste. Tämä edistää yhteistyötä. Hyvin toteutetuilla perhepalveluilla ennaltaehkäistään lasten huostaanottoa ja hyvällä yhteistyöllä voidaan myös parantaa tilannetta.

Perhepalvelujen merkitys ja saavutettavuus

Perhepalvelut ovat keskeisiä Pohjois-Savon kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta. On kohtuutonta ja kestämätöntä, jos esimerkiksi neuvolapalvelut keskittyisivät vain suuriin keskuksiin, mikä johtaisi siihen, että perheet joutuisivat matkustamaan jopa kymmeniä kilometrejä peruspalveluiden perässä. Tämä uhkaisi sekä kuntien houkuttelevuutta lapsiperheiden silmissä että nykyisten asukkaiden hyvinvointia.

Äitiysneuvolan suositusten mukaisesti jokaista äitiä ja mahdollisuuksien mukaan hänen puolisoaan tavataan raskausaikana 8-10 kertaa sekä tarvittaessa useammin. Liian pitkät välimatkat äitiysneuvolaan kasvattavat riskiä, että palveluihin ei hakeuduta tai hakeutuminen ei toteudu matalalla yhteydenoton kynnyksellä oikea-aikaisesti. Arki muuttuu haastavaksi, kun neuvolakäynnin vuoksi mahdollisesti erilaisista raskaudenaikaisista oireista kärsien joutuu hakeutumaan neuvolaan jopa 60-80 kilometrin päähän joskus jopa kerran viikossa. Lisäksi reuna-alueilla seksuaaliterveysneuvolan palvelut on usein järjestetty yhdistettynä äitiysneuvolan toimintaan.

On huomioitava, että perhepalvelut eivät ole vain hyvinvointikysymys, vaan myös elinvoima-asia. Kunnat ja alueet, joissa perhepalveluja ei ole helposti saatavilla, menettävät houkuttelevuutensa uusien asukkaiden ja perheiden silmissä. Tämä luo haasteita niiden väestökehitykselle ja elinvoimaisuudelle. Vaikka väestö vähenee, se samaan aikaan myös uudistuu uusien muuttajien myötä. Kaikkiin Pohjois-Savon kuntiin on tulomuuttoa ja maahanmuuton nettotase on positiivinen.

Liikkuvat palvelut ja digitalisaation mahdollisuudet

Pohjois-Savon kuntajohtajat pitävät tärkeänä, että perhe- ja vammaispalveluissa hyödynnetään liikkuvia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja, joita on aiemmin pidetty tärkeänä osana sote-uudistusta. Tärkeintä on, että palvelu tuodaan asiakkaan luo eikä asiakkaan tarvitse liikkua pitkiä matkoja palvelujen äärelle. Myös kotikäyntien merkitys korostuu neuvolatoiminnassa.

Tämä lähestymistapa voisi mahdollistaa palvelujen tarjoamisen myös pienissä kunnissa, entisissä kuntakeskuksissa ja pitkien etäisyyksien harvaan asutuilla alueilla asuville kuntalaisille ilman, että peruspalvelut keskitetään suurimpiin kuntakeskuksiin. Liikkuvien palvelujen ja digitaalisten ratkaisujen toimivuutta tulee kuitenkin testata ja ottaa käyttöön hallitusti. Kehittämisessä on otettava huomioon digitaalisten yhteyksien viimeaikainen valitettava ja merkittävä heikkeneminen. Lisäksi etäpalvelu soveltuu erityisesti lastensuojelun tilanteisiin huonosti.

Palvelujärjestelmän uudistamisen osana hyvinvointialueen tulisi myös yhdessä kuntien kanssa huolehtia siitä, että palveluihin pääsee mahdollisimman hyvin julkista liikennettä käyttäen. Ehdotamme, että hyvinvointialueen edustaja tulisi jatkossa mukaan kuntien ja ELY-keskuksen välisiin joukkoliikennepalavereihin, koska sote-uudistuksen myötä kunnalla ei ole enää ajankohtaista tietoa kuntalaisten sote-palvelutarpeista hyvinvointialueen palveluiden osalta.

Vammaispalvelut ja perusoikeuksien turvaaminen

Vammaispalvelujen osalta on ensisijaisen tärkeää turvata vammaisten kuntalaisten perustuslailliset oikeudet. Säästöt eivät saa kohdistua haavoittuvimpiin ryhmiin ja peruspalveluiden osalta on varmistettava, että vammaisten ihmisten oikeudenmukainen kohtelu ja perustarpeet toteutuvat. Vammaispalveluja tulee uudistaa laajan palvelutarjontavaihtoehdon pohjalta.

Myös vammaisilla asukkaillamme tulee olla mahdollisuus asua omassa kotikunnassa. Hyvinvointialueen tulee ottaa huomioon vammaispalvelulain muutoksien vaikutukset: palvelujen keskittäminen johtaa vääjäämättä suureen kuljetuskustannusten nousuun (oikeus 18 yhdensuuntaiseen matkaan/kk asiakkaan tärkeäksi kokeman paikkakunnan ja asumispalvelun järjestämispaikan välillä).

Yhteistyö ja vuoropuhelu hyvinvointialueen ja kuntien välillä

Pohjois-Savon kuntajohtajat toivovat, että hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhteistyö tiivistyy palvelujärjestelmän uudistamisen aikana. Pelkkä muodollinen kuntayhteistyöfoorumi ei riitä, vaan tarvitaan säännöllistä ja syvempää vuoropuhelua kuntien, hyvinvointialueen ja kuntalaisten välillä. Hyvinvointialueen virka- ja poliittisen johdon toivotaan käyvän säännöllistä vuoropuhelua kuntajohdon kanssa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toivotaan nimittävän vastuullisen kuntayhdyshenkilön, joka toimisi tiiviissä yhteydessä kuntien suuntaan ja auttaisi muutoksen käytännön toteutuksessa.

Päätöksenteon pitkäjänteisyys ja jatkuvuus

Palvelujärjestelmää koskevien päätösten tulee perustua vahvaan analyysiin ja olla pitkäjänteisiä, jotta jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta ei synny. Palvelujärjestelmän tulee olla vakaa ja ennustettavissa, mikä auttaa kuntia suunnittelemaan omaa toimintaansa ja tukee kuntalaisten hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Aluekehityksen ja aluerakenteen näkökulma

Monille Pohjois-Savon aluekehityksen kannalta tärkeille toimialoille on työvoiman saamisen kannalta välttämätöntä, että myös tarpeenmukaiset perhepalvelut järjestetään saavutettavasti kaikkialla maakunnassa. Vaikka Pohjois-Savon aluerakenne on tiivistynyt maakuntakeskuksen ja 5-tie-akselin ympärillä, on Suomen ja Pohjois-Savon elinvoimalle ja huoltovarmuudelle välttämätöntä, että asutusta on kaikkialla maakunnassa ja asukkaat saavat elämäntilanteensa edellyttämät palvelut joustavasti. Uudistuksen valmistelussa on jatkuvasti muistettava, että väestön ikä- ja palvelurakenteen muutos ei ole kaavamaista, vaan että väestö uudistuu koko ajan monilla eri tavoilla ja niin myös palvelutarve.

Yhteenveto

Pohjois-Savon kuntajohtajat näkevät perhe- ja vammaispalvelujen uudistuksen tärkeänä osana hyvinvointialueen kehitystä, mutta korostavat, että peruspalvelujen saavutettavuus ja kuntalaisten perusoikeuksien toteutuminen tulee turvata kaikissa tilanteissa. Liikkuvat palvelut ja digitaaliset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia, mutta niiden käyttöönottoprosessin tulee olla hallittu ja harkittu. Kuntien ja hyvinvointialueen välinen tiivis yhteistyö on ratkaisevaa, jotta uudistus toteutetaan alueelliset erityispiirteet huomioiden ja kuntalaisten hyvinvointi säilyttäen. Lisäksi Pohjois-Savon kuntajohtajat esittävät, että hyvinvointialueen henkilöstö osallistetaan uudistuksen jatkovalmisteluun. Henkilöstön sitoutuminen muutoksiin on edellytys uudistuksen toteutumiselle.

Pohjois-Savon kuntajohtajat

Lisätietoja antavat:
Pohjois-Savon kuntajohtajat