Pohjois-Savolla on huomattava investointipotentiaali – edellytykset on laitettava kuntoon
29.08.2024
Kansanedustajat Pauli Kiuru (vas.) ja Matias Marttinen, maakuntajohtaja Tytti Määttä sekä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Maakuntajohtaja Tytti Määttä käytti puheenvuoron Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa. Hän esitteli eduskuntaryhmälle Pohjois-Savon ja itäisen Suomen tarpeita ja suunnitelmia taloudellisen kasvun ja alueellisen kehityksen edistämiseksi.
Määttä painotti, että Pohjois-Savon investointipotentiaalin (KAK: Pohjois-Savon elinkeinoelämän investointisuunnitelmat 13,1 miljardia euroa) täysimittainen toteutuminen edellyttää vahvoja perusedellytyksiä, jotka syntyvät määrätietoisilla panostuksilla infrastruktuuriin, koulutukseen ja yritysten rahoituksen pullonkaulojen poistamiseen.
– Alueen strategiset infrainvestoinnit, kuten Savon radan parantaminen, valtatie 5 kehittäminen Leppävirta–Kuopio-välillä, tietoliikenneyhteyksien parantaminen sekä vähäliikenteisen tieverkon kunnossapito, ovat keskeisiä tekijöitä alueen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta. Näiden hankkeiden kautta voidaan taata tavaroiden, ihmisten ja tiedon sujuva liikkuminen, mikä luo perustan tuleville investoinneille.
Määttä korosti myös kriittisten siltojen kunnostamisen tärkeyttä ja lentovuorojen lisäämistä Kuopioon. Huonokuntoisista silloista hän toi esille Kivisillansalmen sillan valtatiellä 9 sekä Pirtinvirran ja Taipaleen sillat valtatiellä 23.
– Alueen saavutettavuuden parantaminen on olennaista, jotta investointipotentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti ja alueen elinvoimaisuus turvattua.
Maakuntajohtaja toi esille, että itäisen Suomen koulutuksen järjestäjien tulisi saada päättää tutkintojen kielestä. Huoltovarmuuskriittiset koulutusalat, kuten pelastajakoulutus ja logistiikka-ala, tulisi tunnistaa alueen kehittämisen kärkinä. Lisäksi Itä-Suomen yliopistolle toivotaan mahdollisuutta laajentaa diplomi-insinöörikoulutusta datatekniikan alalla, mikä vahvistaisi alueen osaamispohjaa.
Määttä esitti konkreettisia ehdotuksia rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi, kuten Finnveran erityisen riskinoton rahoitussalkun pilotointia itäisessä suomessa sekä kotimaisen ja ulkomaisen pääoman houkuttelua.
– Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tulisi saada nostettua neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää Business Finlandin alueellista läsnäoloa ja BF:n ohjelmien osalta parempaa alueen yritysten tarpeiden huomioimista. Näillä toimenpiteillä voidaan kiihdyttää alueen innovaatiotoimintaa.
Kuusi itäisen Suomen maakunnan liittoa on koonnut esityksensä itäisen Suomen ohjelman pohjaksi.
– Nyt on poliittisen ohjauksen aika. Poliittista punakynää pitää käyttää suhteessa maakuntien esityksiin ja valita toimenpiteet, joita rohkeasti lähdetään edistämään.
Kokoomuksella on pääministeripuolueena iso vastuu itäisen Suomen kasvun esteiden poistamisesta.
– Uskon ja toivon, että asia on hyvissä käsissä. Kyse itäisen Suomen menestymisessä on koko Euroopan tulevaisuudesta.
