Monipaikkaisuus huomioitava valtion rahoituksessa kunnille
23.08.2024
Kaavin kunnanjohtaja Harri Korhonen (vas.), maaneuvos Timo Kietäväinen ja maakuntajohtaja Tytti Määttä keskustelivat Kaavin taloustilanteesta. Kaavi on yksi kymmenestä kunnasta, joiden valtionosuudet ovat miinuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat joutuvat maksamaan valtiolle palveluista, joita valtio on kunnille määrännyt ja luvannut rahoittaa.
Kuntien rooli peruspalvelujen järjestämisessä on muuttumassa lyhyessä ajassa merkittävällä tavalla. Sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelujen järjestäminen siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ja työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle ensi vuoden alusta.
Pohjois-Savon kuntatalouspäivässä torstaina puhunut maaneuvos Timo Kietäväinen painotti, että kuntien muuttunut asema edellyttää kunta- ja kaupunkisuunnitteluun uudenlaista strategista otetta. Hän mainitsi esimerkkinä monipaikkaisuuden, joka aiheuttaa painetta kuntalain uudistukselle.
– Vapaa-ajan asutuksen merkitys on kasvussa. Vapaa-ajan asukkaat ja etätyötä tekevät käyttävät kuntien palveluja, mutta nykyinen valtion rahoitus ei ota huomioon elämisen monipaikkaisuutta. Kustannuksia aiheutuu muun muassa varautumisessa, vapaa-ajantoimessa ja yhdyskuntatekniikassa.
Kietäväisen mielestä monipaikkaisuuden huomioiminen vahvistaisi merkittävästi Pohjois-Savon asemaa mökkivaltaisena maakuntana. Teknisesti asia olisi yksinkertaista huomioida kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyössä.
– Kun tiedetään vapaa-ajan asutuksen määrä kunnittain, olisi sen perusteella kohtuullisen helppoa määritellä vapaa-ajan asukkaille valtionosuusperuste laskemalla tietty osuus jokaista vakituista asukasta kohden tulevasta valtionosuusrahoituksesta.
Myös hyvinvointialueille monipaikkaisuus aiheuttaa lisäkustannuksia, koska ne joutuvat varautumaan palvelujen järjestämiseen myös vapaa-ajan asukkaita varten ilman, että ne saavat siihen lainkaan rahoitusta. Palveluista hyvinvointialueet saavat rahoituksen.
– On tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä vahvistetaan merkittävästi hyvinvoinnin edistämisessä, työvoimapalvelujen tarjonnassa sekä oppilashuollossa myös taloudellisesti, Kietäväinen sanoi.
Myös tyhjenevät sote-kiinteistöt haastavat kuntasuunnittelua
Kuntajohtajien puheenvuoroissa nousi esille, että tyhjenevät sote-kiinteistöt aiheuttavat päänvaivaa Pohjois-Savon kunnille. Sote-kiinteistöt ovat kuntien omistuksessa ja hyvinvointialueet toimivat niissä vuokralaisina. Kiinteistöjen tyhjentyessä kunnat kantavat yksin taloudellisen vastuun.
Pohjois-Savon liiton mielestä hallituksen pitäisi korjata lainsäädäntöä sekä rahoituksen että kiinteistökysymyksen osalta.
– Maakuntaliiton, kuntien ja hyvinvointialueen tulisi tehdä yhteistä vaikuttamistyötä valtion suuntaan tavoitteena saavuttaa oikeudenmukainen ratkaisu tyhjenevien kiinteistöjen aiheuttamiin taloushuoliin, ehdotti maakuntajohtaja Tytti Määttä.
Hänen mukaansa kiinteistöriski aiheuttaa Suomen julkisen talouden kokonaisalijäämän kasvua. Siksi valtion tulisi tukea kuntia esimerkiksi purkuavustuksilla, jotta tilanne saataisiin hallintaan.
– Hyvinvointialueiden toiminnan onnistuminen on ratkaisevan tärkeää Itä-Suomen elinvoimalle. Tasapainoinen aluerakenne on Pohjois-Savon aluekehitykselle vahvuustekijä, jota hyvinvointialueen palvelujärjestelmän on uudistettunakin tuettava. Kaikista fyysisen palveluverkon muutoksista tulee laatia ja ottaa päätöksenteossa huomioon laaja vaikutusten arviointi, sanoi Määttä.