Poikkeukselliset erät paransivat Pohjois-Savon kuntien tilikauden 2023 tulosta
26.04.2024
Kuntien tulopohjan riittävyys ja sote-uudistuksesta aiheutunut kuntien velkaantuneisuuden kasvu huolestuttavat Pohjois-Savon kuntataloustyöryhmää. Riskejä kuntien talouteen tuovat myös investointitarpeet ja korkotaso sekä sote-kiinteistöjen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset.
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset jäivät yhteensä 8,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuonna 2023. Vuoden 2023 tilinpäätös on kunnille ensimmäinen, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi eivät ole enää mukana.
Kuntataloustyöryhmän analyysin mukaan kunnille kertyi vuonna 2023 poikkeuksellisia tuloeriä sote-kiinteistöistä saaduista vuokratuloista sekä verohännistä, kun aiempien vuosien verotuloja maksettiin kunnille vielä korkeammilla veroprosenteilla ja jako-osuuksilla. Miinusmerkkisenä poikkeuseränä kuntien tulokseen vaikutti pelastustoimen varallaolokorvauksia varten tehty menovaraus. Ilman poikkeuksellisia plussaeriä kuntien tilikauden 2023 tulos olisi kuntataloustyöryhmän arvion mukaan muodostunut hyvin erilaiseksi. Poikkeukselliset erät hämärtävät myös vuosien välisten tietojen vertailukelpoisuutta.
Sote-uudistus puolitti kuntien menot ja tulot
Kuntien toimintamenot laskivat viime vuonna 57 % ja käyttötulot kokonaisuudessaan 54 %. Käyttötuloista toimintatulot vähenivät 33 %, verotulot 44 % ja valtionosuudet 80 %.
Sote-uudistus muutti kuntien tulorakennetta. Ennen uudistusta 12 pohjoissavolaisella kunnalla valtionosuudet olivat verotuloja suuremmat. Vuonna 2023 verotulot olivat valtionosuuksia suuremmat kaikissa kunnissa, ja verotulot muodostivat keskimäärin 61 % kunnan kaikista tuloista.
Vuosikate riitti kattamaan poistot hieman yli puolessa kunnista
Koko maakunnan tasolla kuntien vuosikate vahvistui edellisvuodesta 15 %. Vuosikate jäi kuitenkin miinusmerkkiseksi kahdessa kunnassa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli kaikissa kunnissa plussalla. Vuosikate riitti kattamaan poistot yhdessätoista kunnassa, mikä oli kaksi kuntaa vähemmän kuin vuonna 2022.
Alijäämäisen tilinpäätöksen teki vuonna 2023 seitsemän kuntaa, mikä oli yksi kunta enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdellä kunnalla oli taseessa kertynyttä alijäämää.
Velat jäivät kuntiin, investoinneissa näkyy sote-kiinteistöjen lunastus Ylä-Savossa
Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna 10 prosenttia. Yhteensä kunnilla oli lainaa 977 miljoonaa euroa (3 944 €/as). Kuntien lainojen ja vuokravastuiden yhteismäärä oli 1170 miljoonaa euroa (4 725 €/as). Lainoihin sote-uudistus ei tuonut muutosta, mikä nosti kuntien suhteellista velkaantuneisuutta. Ennen sote-uudistusta kuntien suhteellinen velkaantuneisuus vaihteli Pohjois-Savossa 17–71 %:n välillä. Vuonna 2023 vaihteluväli kohosi 25–164 %:iin.
Investointeihin (brutto) kunnat käyttivät yhteensä 190 miljoonaa euroa (768 €/as), mikä oli 17 % enemmän kuin vuonna 2022. Investointitason ja lainamäärän kasvu vuonna 2023 selittyy pitkälti Iisalmen kaupungin päätöksellä lunastaa Ylä-Savon sote -kuntayhtymän omistamat kiinteistöt itselleen.
Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että velkojen ja vastuiden jääminen kuntiin sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaa haasteita. Tämä näkyy jo nyt suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuna. Velkaantuneisuuden ohella riskejä kuntien talouteen tuovat investointitarpeet ja korkotaso sekä sote-kiinteistöjen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi kuntataloustyöryhmä nostaa esiin huolen kuntien tulopohjan riittävyydestä. Kuntien tulopohjaan vaikuttavat lähiaikoina muun muassa TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnille sekä julkisen talouden sopeuttamiseen liittyvät leikkaukset.
Lisätietoja:
Juha Piiroinen, kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja
p. 044758 1403
