Pohjois-Savon liitto haluaa itäisen Suomen ohjelmaan konkreettisia esityksiä
20.03.2024Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä kuuli kokouksessaan tiistaina katsauksen itäisen Suomen ohjelman valmistelun käynnistämisestä. Pääministeri Petteri Orpo on asettanut 18. maaliskuuta Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmien valmistelutyöryhmät ja neuvottelukunnat. Itäisen Suomen ohjelmatyö koskee kuutta maakuntaa: Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalaa, Etelä-Savoa, Kainuuta, Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa.
Maakuntajohtajat toimivat valtioneuvoston kanslian nimeämän valmistelutyöryhmän jäseninä. Työryhmien ja neuvottelukuntien tehtävänä on laatia ehdotukset alueidensa toimenpideohjelmiksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
Ohjelman tavoitteena on edistää itäisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Lisäksi ohjelmien tavoitteena on muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä vahvistaa turvallisuutta Pohjoismaisessa, EU- ja NATO-yhteistyössä uusi geopolitiikka ja reittimme länteen huomioiden.
– Pidämme ohjelman tavoitteita perusteltuina ja tärkeinä. Haluamme myös maakunnan liitossa panostaa valmistelutyöhön. Pohjois-Savossa on paljon vahvuuksia, jotka voivat nousta Suomen kilpailukyvyn kannalta vielä merkittävimmiksi. Se vaatii erityisesti yritysten toimintaympäristön, kuten saavutettavuuden, kehittämistä, maakuntajohtaja Tytti Määttä toteaa.
Pohjois-Savon liitto kannustaa alueen elinkeinoelämää, oppilaitoksia ja kuntia olemaan yhteydessä ohjelman valmisteluun liittyen. Liitto hyödyntää olemassa olevia verkostoja kuten kuntajohtajakokousta, maakunnan yhteistyöryhmää ja seutukierroksia maakunnan toimijoiden näkemysten keräämiseksi.
Maakunnan liitot ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä Itä-Suomen neuvottelukunnan kautta ja tämän työn pohjalta on olemassa maakuntien yhteisiä linjauksia muun muassa saavutettavuuteen ja energiainvestointeihin. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnassa puolestaan on linjattu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisiä näkemyksiä erityisesti EU-vaikuttamiseen.
– Maakuntien yhteisten esitysten muodostaminen on erityisen tärkeää. Samaan aikaan keskusteluun voidaan nostaa uusia ja käytännönläheisiä esityksiä ja toimintamalleja. Valmisteluryhmän ensimmäisessä kokouksessa painotettiin juuri konkretiaa, Määttä kertoo.
Julkisen sektorin taloudellinen liikkumavara on pieni. On selvää, että ohjelmasta ei kannata rakentaa toiveiden tynnyriä.
– Meidän on asetettava asiat tärkeysjärjestykseen niin maakunnan omissa kuin maakuntien yhteisissä vaatimuksissa. Samalla on kuitenkin todettava, että ohjelmatyön edetessä on tärkeää keskustella resurssien suuntaamisesta ohjelman toteutukseen, Määttä muistuttaa.
Valmisteluryhmä tekee esityksiä konkreettisiksi toimenpiteiksi,
- joilla kestävän kasvun mahdollisuuksia ja uusia investointeja voidaan lisätä sekä Suomen kilpailukykyä ja alueiden elinvoimatekijöitä vahvistaa
- joilla voidaan kestävästi hyödyntää puhtaan energian mahdollisuuksia ja tukea digivihreää kasvua
- joilla lisätään alueen kestävän matkailun vetovoimaa
- joilla edistetään osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta
- joilla vahvistetaan koko Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta
- joilla lisätään alueen (fyysistä ja digitaalista) saavutettavuutta.
