Pohjois-Savo on jäänyt paitsioon väyläverkon investointiohjelmassa
20.12.2023
Pohjois-Savon maakuntahallitus on tyytymätön Väyläviraston laatimaan valtion väyläverkon investointiohjelman luonnokseen. Siihen ei ole nostettu kriittisiä kohteita Pohjois-Savosta tai Itä-Suomesta.
– Investointiohjelmassa on jossain määrin tunnistettu Itä-Suomen tarpeet, mutta investointikohteina ne eivät ohjelmassa näy. Toimintaympäristön ja logististen virtojen muutosten takia Itä-Suomen liikenneyhteyksien tarpeet ovat nyt entistäkin polttavampia, painottaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen.
Tiistaina 19. joulukuuta kokoontunut maakuntahallitus korostaa erityisesti Savon radan ja poikittaisratojen merkitystä. Pohjois-Savon poikittaisratoja ovat Iisalmi–Ylivieska, Siilinjärvi–Viinijärvi–Joensuu ja Pieksämäki–Varkaus–Joensuu radat.
Maakuntahallituksen mielestä investointiohjelma ei huomioi Itä-Suomen rataverkon toimintavarmuutta.
– Ratojen välityskyvyt eivät riitä kasvussa oleville elinkeinoelämän junakuljetuksille. Investointiohjelmassa Savon radalle Kouvolan ja Kuopion väliselle osuudelle esitetty 18 miljoonaa euroa kahdeksalle vuodelle ei riitä edes kaikkein välttämättömimpään radan ylläpitoon. Parantaminen edellyttäisi kymmeniä miljoonia ja välityskyvyn olennainen kehittäminen sitäkin suurempia summia, sanoo Kokkonen.
Maakuntahallitus on huolissaan myös perusväylänpidon riittämättömästä rahoituksesta ja kiihtyvästi kasvavasta väyläinfran korjausvelasta. Sen seurauksena väylien rakennekunto rapautuu ja rata- ja tiesiltojen kunto heikkenee. Investointitarpeet kasvavat erityisesti pääväylien ulkopuolisilla vähäliikenteisillä väylillä.
– Ratkaisuksi maakuntahallitus esittää erillisen korjauspaketin laatimista siltojen liikennöitävyyden turvaamiseksi, sanoo Kokkonen.
Maakuntajohtaja Tytti Määtän mielestä Pohjois-Savon ja laajemmin Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä tulisi suuntautua aiempaa enemmän länteen ja luoteeseen.
– Lännen rannikkosatamien saavutettavuuden kannalta poikittaisratojen ja -teiden kehittämiseen on satsattava. Uutena vahvistettavana suuntana on Oulu ja Perämeren kaari ja sieltä edelleen kansainväliset rata- ja tieyhteydet Ruotsiin ja Norjaan, sanoo Määttä.
Yksi keskeinen keino voisi olla parantaa EU:n TEN-T kattavan liikenneverkon kytkeytymistä ydinverkkoon. Pohjois-Savosta TEN-T kattavaan verkkoon kuuluvat Savon rata, Iisalmi–Ylivieska ja Siilinjärvi–Joensuu radat sekä valtatiet 5 ja 9.
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne12) toimeenpanoa. Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, ja sen talouskehyksen määrittelee Liikenne 12 -suunnitelma. Vuosia 2025–2032 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelma on Väyläviraston asiantuntijanäkemys. Kehittämishankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta päättää eduskunta.
