Pohjois-Savon aluetalouden kasvu taittui alkuvuonna 2023
26.10.2023
Koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan kriisi ovat luoneet paljon epävarmuutta talouteen. Globaalit kriisit eivät konkretisoituneet aluetalousluvuissa vielä vuonna 2022, mutta vuoden 2023 alkuvuoden tiedot osoittavat selkeitä taantumisen merkkejä. Tietyillä toimialoilla on onnistuttu löytämään korvaavia markkinoita, mutta haasteet energian hinnassa, kuluttajahinnoissa, materiaalien saatavuudessa, yritysten investointihalukkuudessa ja työvoiman saatavuudessa läpileikkaavat kaikkia aloja.
Liikevaihto säilyi lähes ennallaan
Kaikkien toimialojen liikevaihto laski Pohjois-Savossa tammi-kesäkuussa 0,5 % ja kasvoi koko maassa 0,6 %. Liikevaihto kasvoi metalliteollisuudessa, kaupassa sekä majoitusalalla ja yrityspalveluissa. Metsä- ja puu-tuoteteollisuuden heikko kehitys (-26,3 %) painoi koko teollisuuden liikevaihdon laskuun Pohjois-Savossa (-8,9 %). Koko maassa laskua oli 4,1 %. Tälläkin alalla kasvu on Pohjois-Savossa kahtena edellisenä vuonna ollut voimakasta, noin 15 %. Metalliteollisuuden liikevaihdossa korona näkyi voimakkaimmin vuonna 2021, jolloin liikevaihto laski 2,0 %. Vuonna 2022 ala kasvoi jälleen 11,8 %. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa kasvua oli 6,1 %. Koko maassa alan liikevaihto laski 1,6 %. Alkuvuonna 2023 kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalojen yhteenlaskettu liikevaihto kehittyi hyvin: Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi 4,2 % ja koko maassa 1,6 %. Sekä Pohjois-Savossa että koko maassa alojen ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on ylittänyt euromääräisesti selvästi koronaa edeltäneen vuoden 2019 tammi-kesäkuun tason
Liikevaihdon lasku oli alkuvuonna voimakasta Sisä-Savossa (-23,9 %). Kuopion seudulla liikevaihto on pysynyt alkuvuoden mittausjaksolla lähes ennallaan vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Varkauden seutu palasi kasvu-uralle viime vuonna ja myös alkuvuoden liikevaihto näyttää 4,4 %:n kasvua. Ylä-Savon seudun vuonna 2021 alkanut kasvu näyttää jatkuvan ja kasvua kertyi tammi-kesäkuussa 2,5 %. Koillis-Savo on pieni tilastoalue, jossa muutaman yrityksen kehitys heilauttaa lukuja ylös tai alas. Alkuvuodesta kasvua oli 5,4 %.
Vienti laski voimakkaasti
Globaalin talouden muutokset alkoivat näkymään voimakkaimmin aluetaloudessa tämän vuoden alkupuoliskolla. Vienti laski Pohjois-Savossa 13,4 % ja koko maassa 6,4 %. Viennin kehitys oli ollut Pohjois-Savossa positiivista vuodesta 2015 lähtien lukuun ottamatta koronan aiheuttamaa notkahdusta vuonna 2020. Koko teollisuuden vienti laski tammi-kesäkuussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Pohjois-Savossa laskua oli 15,6 % ja koko maassa 7,0 %. Vuoden 2023 alkupuoliskolla tarkastelluista aloista ainoastaan metalliteollisuuden vienti kasvoi Pohjois-Savossa. Kasvua sille kertyi 6,6 %. Koko maassa metalliteollisuuden vienti laski 1,2 %. Metsä- ja puutuoteteollisuuden vienti oli alkuvuodesta voimakkaasti laskussa vuosien 2021 ja 2022 hyvän kasvun jälkeen. Tammi-kesäkuussa Pohjois-Savossa alan vienti laski 32,5 % ja koko maassa 13,8 %.
Vienti laski tammi-kesäkuussa Pohjois-Savossa kaikilla seuduilla lukuun ottamatta Varkautta, jossa se kasvoi 6,3 %. Kuopiossa on takana kaksi voimakkaan kasvun vuotta, mutta tämän vuoden tammi-kesäkuun aikana vienti laski 17,9 %. Sisä-Savossa yritysten vienti laski voimakkaasti alkuvuoden aikana, 49,0 %. Edellisenä vuonna vienti kasvoi 3,9 % ja vuonna 2021 jopa 63,1 %. Ylä-Savossakaan vienti ei yltänyt positiiviseen tulokseen, mutta siellä laskua kertyi vähemmän, 2,6 %.
Palkkasumma kasvoi kaikilla seuduilla
Tammi-kesäkuussa palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 6,1 % ja koko maassa 6,4 %. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla palkkasumma kasvoi kaikilla Pohjois-Savon seuduilla. Koillis-Savon seudun palkkasumman kasvu, 7,8 %, oli maakunnan suurin. Kuopiossa ja Ylä-Savossa palkkasumma kasvoi 5,9 %, Varkauden seudulla 6,9 % ja Sisä-Savossa 6,6 %. Kasvuprosentteja tarkastellessa on syytä huomioida, että palkkasumma laski vuonna 2020 kaikilla seuduilla paitsi Kuopiossa ja kasvu-uralle palattiin vuonna 2021. Teollisuuden palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 4,3 % ja koko maassa 5,3 %. Metalliteollisuuden palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa ja koko maassa noin 6,0 %. Metsäteollisuuden palkkasumma nousi Pohjois-Savossa ja koko maassa noin 4,0 %. Kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa 3,4 % ja koko maassa 5,3 %.
Lomautukset kasvussa
Pohjois-Savon työllisyysaste on vuosittain noussut tasaisesti vuodesta 2016 alkaen, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin työllisyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Työllisyysaste vuonna 2022 oli 72,2 %, koko maan keskiarvon ollessa 73,8 % (vuosikeskiarvo). Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen työllisyysaste (67,8 %) oli pienempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson aikana ja toisen vuosineljänneksen osalta työllisyysaste (74,3 %) oli suurempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson aikana. Pohjois-Savossa oli syyskuun lopussa työttömänä 10 783 henkilöä, mistä lomautettujen osuus oli 1 092. Työttömien osuus työvoimasta on 9,6 %, 0,9 prosenttiyksikköä viime vuotta enemmän. Työttömien määrä maakunnassa on ollut edellistä vuotta korkeampi ja pysytellyt elokuuhun saakka vuoden 2021 alapuolella. Lomautettujen määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuussa lomautettuja oli 194 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan ajankohtaan. Lomautusten määrä normaalista kausivaihtelusta poiketen kasvoi elokuussa. Lomautukset kohdistuvat pitkälti miesvaltaisille aloille ja lomautetuista syyskuussa 80 % oli miehiä. Kaikista lomautetuista 45 % on rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä. Vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvua kyseisen ammattiryhmän lomautetuissa on 162 %.
Pitkäaikaistyöttömiä Pohjois-Savossa on 3 875. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi loivaan laskuun jo noin kaksi vuotta sitten. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on 7,2 % vähemmän kuin vuosi sitten. Syyskuussa pitkäaikaistyöttömistä miehiä on 62 % ja naisia 38 %. Vuoden 2023 aikana myös nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Alle 25 -vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 221, mikä on 15 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Työttömien nuorten määrät ovat laskeneet parin viime vuoden aikana. Nuoria alle 25-vuotiaita oli syyskuun lopussa työttömänä 1 220, mikä on 2 % enemmän kuin vuosi sitten, mutta 10 % vähemmän kuin vuonna 2021.
Paluu kasvu-uralle hidastuu
Suomen pankin ennusteen mukaan taantuman odotetaan edelleen jäävän lieväksi, mutta talous toipuu myös hitaammin kuin vielä kesällä arvioitiin. Kesällä saatu tieto viittaa heikkoon loppuvuoteen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ennusteet ovat samansuuntaisia. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Alkuvuonna bruttokansantuote vielä kasvoi, mutta loppuvuotta kohden talous supistuu. Koko vuonna taloutta painavat erityisesti investoinnit ja varastojen purkaminen, mutta hieman myös yksityinen kulutus.
Alueen omien barometrien mukaan merkkejä on kuitenkin paremmasta. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman ja syyskuussa julkaiseman Pk-yritysbarometrin (n=210) mukaan yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen pakkasella samoin miinusluvuin kuin valtakunnassa keskimäärin (-6), mutta myönteistä kehitystä on tapahtunut selvästi helmikuun barometritulosten (-24) jälkeen. Sen sijaan liikevaihto-odotukset ovat nousseet merkittävästi plussalle (saldoluku +16) ja vientiyritykset ennakoivat hurjaa kasvua saldoluvun noustessa -25:stä selvästi plussalle (+9). Yritysten kannattavuus on edelleen haaste johtuen vaikeista viime vuosista. Koko maakunnassa saldoluku on miinuksella (-24) mutta ainoa poikkeus on Varkauden seutu (saldoluku 37), joka samalla vetää koko maakunnan keskiarvoa ylöspäin.
Aluetalouskatsaus (syksy 2023)
Kuva: Keski-Savon alueen kuva- ja markkinointimateriaalipankki
