Tiilikkajärvestä tulee eteläisen Suomen toiseksi suurin kansallispuisto
31.05.2023
Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella sijaitseva, erämainen Tiilikkajärven kansallispuisto kokee torstaina 1. kesäkuuta varsinaisen kasvupyrähdyksen. Silloin astuu voimaan helmikuussa hyväksytty laki, jonka mukaan puistoon liitetään 3 768 hehtaaria Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevia, valtion omistuksessa olevia maita. Samalla siitä tulee maa-alaltaan eteläisen Suomen toiseksi suurin kansallispuisto heti Patvinsuon jälkeen. Pohjois-Savo saa arvokkaan lisän luonnonsuojelualueiden verkostoon.
Luontokartoitukset valmistelevat hoidon ja käytön suunnittelua
Tiilikkajärven kansallispuisto on pohjoissavolaisittain erämainen ja arvokas soiden, metsien ja vesien kokonaisuus. Tiilikanharju on valtakunnallisestikin merkittävä kohde. Jotta laajennetun kansallispuiston käyttö ja kehittäminen olisi kestävää, tulee alueelle ensin tehdä lakisääteinen hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelman pohjaksi tarvitaan lisää tietoa alueen luontoarvoista, ja ensimmäisenä käynnistyvätkin lintujen linjalaskennat tänä kesänä. Myös kiinteistönmuodostus pyritään saamaan käyntiin mahdollisimman pian.
– Hoito- ja käyttösuunnitelma linjaa, mille alueille keskitetään retkeilyrakenteita, ja mitkä alueet puolestaan suojellaan tiukasti.Suunnitelman teon aikana halukkaat sidosryhmät ja myös yksityiset henkilöt saavat kertoa, miten aluetta pitäisi kehittää. Hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen lausuntokierroksineen kestää vähintään vuoden ajan, kertoo virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi Metsähallituksesta. Ennen hoito- ja käyttösuunnitelman valmistumista laajennusosalle ei tehdä uusia reittejä tai rakenteita. Vanhojenkin rakenteiden soveltumista kasvaneisiin kävijämääriin täytyy arvioida uudelleen.
Laajentuminen on usean tahon työvoitto
Tiilikkajärven kansallispuiston laajentuminen on vuosien työn tulos, jonka toivotaan edistävän paitsi alueen luontoarvojen säilymistä, myös luontomatkailun ja muun yritystoiminnan kehittämistä. Nyt liitettävien alueiden tie kansallispuistoksi alkoi jo 1990-luvulla, kun paikalliset luonnonsuojelujärjestöt ryhtyivät edistämään asiaa. Nyt saatua suojelupäätöstä on edeltänyt muun muassa Pohjois-Savon liiton ja Rautavaaran kunnan tekemä aktiivinen vaikuttamistyö.
Aivan kansallispuiston rajalla sijaitsevassa Nuorisokeskus Metsäkartanossa iloitaan laajennushankkeen toteutumisesta.
– Meidän näkökulmastamme kansallispuiston laajeneminen Metsäkartanon ympäristöön on erään pitkäaikaisen toiveen täyttymys, toteaa Nuorisokeskus Metsäkartanon toimitusjohtaja Jari Korkalainen.
– Puisto turvaa arvokkaan luonnon säilymisen ja antaa mahdollisuuden sen tilan palautumiselle kohti luonnontilaa. Samalla se turvaa toimintaympäristömme säilymisen ja kehittymisen sekä lisää varmasti kiinnostusta aluetta ja Metsäkartanoakin kohtaan, Korkalainen summaa.
– Odotamme innolla, että pääsemme kehittämään kansallispuistoon liittyviä toimintojamme yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa.
Ylläpito ja kehittäminen vaatii turvattua perusrahoitusta
– Laajennuksen myötä Tiilikkajärven kansallispuiston suunnittelu ja kehittäminen vaatii lisärahoitusta, korostaa virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi.
– Tarvitsemme rahaa palvelurakenteisiin, luonnonhoitoon, lajistokartoituksiin ja luontotiedon ylläpitoon. Luontopalvelujen tulevien vuosien rahoitus ratkaisee, pystymmekö rakentamaan alueelle uutta. Retkeilyreittien rakentamisen kulut eivät ole kertaluontoisia, vaan rakennettua pitää myös ylläpitää, hän toteaa.
Tiilikkajärven kansallispuiston pinta-ala kaksinkertaistuu 1.6.2023