Valtionosuuksien uudet laskentaperusteet kohtelevat kuntia epäoikeudenmukaisesti

Pohjois-Savon maakuntahallitus pitää valtionosuuksien uusia laskentaperusteita epäoikeudenmukaisina. Kunnalla itsellään ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen, joten uusien laskentaperusteiden ei tule johtaa kunnan kannalta kestämättömään lopputulokseen ja horjuttaa perustuslaissa taattua kunnan itsehallinnollista asemaa. Kunnan ei tule joutua maksamaan valtiolle siitä, että kunta järjestää valtion määräämät palvelut.       
 
Sote-uudistus siirsi vuoden 2023 alussa soteen liittyvät tehtävät ja rahoituksen kunnilta hyvinvointialueille. Rahoituksen siirtyminen näkyy kunnilla muun muassa valtionosuusjärjestelmän huomattavina muutoksina. Valtionosuuksien uudistuneet laskentaperusteet kohtelevat Pohjois-Savon kuntia hyvin eri tavoin ja jopa samantyyppisten kuntien valtionosuuksissa on merkittäviä eroja.
 
Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä Tuusniemen kunnan peruspalvelujen valtionosuus muuttui noin 900 000 euroa negatiiviseksi. Koko maassa peruspalvelujen valtionosuus jää negatiiviseksi myös muutamassa muussa kunnassa. Kaavilla peruspalvelujen valtionosuus jää plussalle, mutta vain reilut 20 000 euroa, mikä tekee noin 8 euroa kunnan jokaista asukasta kohden. Koko maassa peruspalvelujen valtionosuus on keskimäärin 493 euroa asukasta kohden. Tämä alittuu 11 pohjoissavolaisessa kunnassa.

Negatiiviset valtionosuudet kunta joutuu korvaamaan valtiolle. Tuusniemellä summaa kuitataan muista valtionosuuksista ja loput koulutoimen kotikuntakorvauksista. Kaavilla valtionosuusmaksatuksen kääntää miinusmerkkiseksi kotikuntakorvaukset.
 
Uudistuksen myötä kuntien nykyisiin tehtäviin ei jää rahoituksena kuin verotulot, ja kuntien talous uhkaa vajota alijäämäputkeen. Tilanne perustuu pitkälti kuntien aikaisempiin suuriin sote-kustannuksiin, joiden taustalla on ollut suuri palvelujen tarve. Tuusniemi ja Kaavi ovat kärjessä monissa valtakunnallisissa sote-mittareissa, kuten sairastavuusindeksissä ja päihde- ja mielenterveysongelmissa. Ylipäätään sote-uudistuksen vaikutuksia tasaavat elementit leikkaavat kymmenen pohjoissavolaisen kunnan valtionosuutta. Valtionosuusleikkauksen määrä vaihtelee kunnittain 90 000 eurosta lähes 17 miljoonaan euroon (44–769 €/asukas).
 
Osaltaan valtionosuusjärjestelmää hämärtää se, että järjestelmää käytetään myös veromenetysten kompensaatioiden maksamiseen kunnille. Veromenetysten kompensaatiot eivät liity valtionosuuteen, vaan kyseessä on valtion verovähennyksiä koskevien päätösten kompensointi kunnille, ja vain maksatus tapahtuu valtionosuustilitysten yhteydessä.

Peruspalvelujen valtionosuus peittyy valtionosuustilityksissä helposti veromenetysten kompensaation alle. Maakuntahallitus korostaa, että peruspalvelujen valtionosuutta tulee aina tarkastella veromenetysten kompensaatiosta erotettuna. Veromenetysten kompensaation kasvusta johtuva valtionosuustilitysten euromääräinen kasvu ei saa olla perusteena kuntien valtionosuusleikkauksille.

Lisätietoja:
Mira Kokkonen, maakuntahallituksen puheenjohtaja
p. 050 3050656

Kuva: Wikipedia