Pohjois-Savon kunnat onnistuivat pitämään taloutensa vakaana toisena koronavuonna

Pohjois-Savon kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos jäi 28 miljoonaa euroa plussalle vuonna 2021. Kuntien taloustilannetta helpotti edelleen vuonna 2021 valtion kunnille myöntämät koronatuet. Koronatukien pienennyttyä kuntien tulos heikkeni kuitenkin 16 miljoonaa euroa vuoteen 2020 verrattuna.

Koronatukia myönnettiin Pohjois-Savon kunnille vuonna 2021 yhteensä 34,7 miljoonaa euroa (142 €/asukas). Näistä 12,6 miljoonaa euroa (50 €/as.) myönnettiin valtionosuuksien kautta ja 22,8 miljoonaa euroa (92 €/as.) yhteisöveron jako-osuuden korotuksena.

Kuntien toimintatulot jäivät yhä koronaa edeltäneen tason alle

Kunnille kertyi toimintatuloja viime vuonna 345 miljoonaa euroa (1 459 €/as.). Toimintatulojen määrä kasvoi 4,9 % vuodesta 2020, mutta tulot jäivät yhä koronaa edeltäneen tason alle. Kuntien toimintamenot kasvoivat 2,1 % ja olivat yhteensä 1 909 miljoonaa euroa (7 685 €/as.). Henkilöstömenoissa kasvua oli vain 0,6 %, mutta palvelujen ostot kasvoivat 8,5 %. Kuntien toimintakate jatkoi viime vuonna heikkenemistään 1,5 %:n verran.

Kuntien henkilöstömenojen kehitys oli vuonna 2021 hyvin maltillinen. Henkilöstömenojen maltillisen kasvun taustalla voi kuntataloustyöryhmän arvion mukaan olla kuntien rekrytointiongelmat. Kunnat eivät ole saaneet palkattua riittävästi uusia työntekijöitä tai sijaisia, ja henkilöstökulut ovat tämän takia jääneet alle budjetoidun. Kuntataloustyöryhmä arvioi, että kuntien henkilöstömenoihin kohdistuu kuitenkin jatkossa valtava paine.

Verotuloja kunnille kertyi yhteensä 1 028 miljoonaa euroa (4 138 €/as.). Verotulot kasvoivat vuoteen 2020 verrattuna 6,7 %. Kuntien tuloverot kasvoivat 2,7 %, kiinteistöverot 15,1 % ja yhteisöverot 45,8 %. Kiinteistöverokertymää kasvatti osaltaan verotuksen joustava valmistuminen, jonka vuoksi osa vuoden 2020 kiinteistöverosta tilittyi vasta vuoden 2021 puolella. Yhteisöveron voimakas kasvu selittyy kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisella 10 prosenttiyksikön korotuksella.

Yhteisöveron jako-osuuden korotus oli osa koronavirusepidemiaan liittyvää kuntien tukipakettia, jolla pyrittiin turvamaan kuntien peruspalvelujen järjestämisedellytykset ja helpottamaan poikkeustilanteesta johtuvia talousvaikeuksia. Kuntataloustyöryhmä huomauttaa, että jako-osuuden korotuksen vuoksi yhteisöverokertymän prosentuaaliset muutokset aiheuttavat tilastoharhan, eikä luvuista voi suoraan päätellä alueen yritysten talouden kehitystä.

Yhteensä kuntien käyttötulot kasvoivat 1,7 % vuonna 2021. Käyttötulojen kokonaismäärän kasvua leikkasi valtionosuuksien 7,0 %:n lasku. Laskua selittää osaltaan valtion kunnille valtionosuuden kautta myöntämän koronatuen pieneneminen suhteessa vuoteen 2020.

Alijäämäisiä tilinpäätöksiä koronatuista huolimatta

Kuntien vuosikate oli vuonna 2021 yhteensä 131 miljoonaa euroa. Paras vuosikate asukasta kohden oli Rautavaaralla, 1 926 €/as., ja heikoin Lapinlahdella 202 €/as. 14 kunnalla vuosikate riitti kattamaan poistot ja 14 kunnan vuosikate riitti nettoinvestointeihin.
Kuntien omavaraisuusaste vaihteli 38–78 % välillä. Seitsemän kunnan omavaraisuusaste jäi alle 50 %:iin.

Koronatuista huolimatta neljän kunnan tilinpäätös jäi alijäämäiseksi vuonna 2021. Kertynyttä ylijäämää kunnilla oli taseissaan 290 miljoonaa euroa (1 168 €/as.), ja sen määrä kasvoi edellisvuodesta 11,7 %. Yhdelläkään kunnalla ei ollut taseessaan kertynyttä alijäämää. Kuntataloustyöryhmän mukaan on positiivista, että yksikään pohjoissavolainen kunta ei joudu lähtemään hyvinvointialueuudistukseen kumulatiivisen alijäämän kanssa.

Investoinneissa ja lainakannassa voimakasta vaihtelua kunnittain

Kunnat käyttivät investointeihin (brutto) viime vuonna yhteensä 145 miljoonaa euroa (584 €/as.). Investointien määrä vaihteli kuitenkin voimakkaasti kuntien välillä. Vähiten viime vuonna asukasta kohden investoi Tervo, 43 €/as., ja eniten Iisalmi, 937 €/as.
Kuntien lainakanta kääntyi viime vuonna 1,1 % verran laskuun, kun vuonna 2020 lainakanta kasvoi lähes 10 %. Yhteensä kunnilla oli lainaa 875 miljoonaa euroa eli 3 522 €/as. Kunnittain asukaskohtainen lainamäärä vaihteli Leppävirran 595 eurosta Varkauden 5 244 euroon.

Konsernien lainamäärä pienessä laskussa

Kuntakonserneissa oli kertynyttä ylijäämää 271 miljoonaa euroa (1 092 €/as.). Kertynyttä alijäämää ei ollut enää yhdenkään kunnan konsernitaseessa. Kuntakonsernien vuosikate oli yhteensä 308 miljoonaa euroa ja se heikkeni edellisvuodesta 0,5 %. Paras vuosikate asukasta kohden oli Rautavaaralla 2 404 €/as. ja heikoin Tuusniemellä 600 €/as.

Kuntakonserneissa oli lainaa 2 015 miljoonaa euroa (8 115 €/as.). Lainakanta kasvoi voimakkaasti vuonna 2020, ja nyt lainamäärä kääntyi 1,6 % laskuun. Asukasta kohden lainaa oli eniten Varkaudella (10 622 €/as.) ja vähiten Leppävirralla (3 588 €/as.).
Konsernien suhteellinen velkaantuneisuusaste vaihteli 41 %:sta 96 %:iin. Alhaisin velkaantuneisuusaste oli Tuusniemellä ja korkein Kuopiolla.

Yhteenvetona kuntataloustyöryhmä toteaa, että kuntien eri vuosien tilinpäätöksiä on tällä hetkellä erittäin haastava vertailla keskenään. Kuntien tilinpäätöksissä on viime vuosina ollut mukana paljon muutoksia ja poikkeuksellisia eriä, kuten esimerkiksi valtion koronatuet, yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus ja kiinteistöverotuksessa tilitysten rytmihäiriö, jotka tulee ottaa huomioon eri vuosien tilinpäätösten vertailussa.

Kuntakohtaiset liitetaulukot löytyvät osoitteesta foresavo.fi/tilastot/kuntalous/

Lisätietoja:
kuntataloustyöryhmän puheenjohtaja Juha Piiroinen puh. 044 758 1403