Pohjois-Savon maakuntatalo on Eurooppatalo
04.11.2021
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ja komission edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen paljastivat avajaistilaisuudessa uuden Europe Direct -kyltin.
Euroopan komission ylläpitämän Europe Direct -tiedotusverkoston piste on avattu Kuopiossa. Tiedotuspiste toimii Pohjois-Savon liiton maakuntatalossa.
Kuopion pisteen vetäjänä toimiva viestintäasiantuntija Jari Sihvonen näkee maakuntien liittojen isännöimien Europe Direct -pisteiden olevan yhtä henkilöä, tiimiä tai fyysistä huonetta laajempi käsite.
– Meillä on tapana sanoa, että kun avaat oven maakuntataloon, avaat oven Eurooppaan. Maakuntataloa voi hyvällä syyllä sanoa Eurooppataloksi, sillä EU kuuluu meillä monen ihmisen päivittäiseen työhön, Sihvonen sanoi.
Tiedotuspisteen avajaiset tapahtuivat Eurooppa olemme me -keskustelutilaisuuden yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen keskusteli Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden kanssa yhteisöllisyydestä, yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä. Esille nousi myös hyvinvointitalous suhteessa planeetan ekologisiin rajoihin.
– Yhteiskunnan ajan henkeen ja eetokseen tuntuu kuuluvan, että ihmistä arvotetaan taloudellisen potentiaalin ja tuottavuuden kautta ja ajatellaan, että ihminen palvelee taloutta sen sijaan, että talous palvelisi ihmistä. Siinä mielessä se keskustelu, jota Suomi on pyrkinyt viemään EU:seen hyvinvointitaloudesta, että talouden pitää toimia ympäristön kantokyvyn rajoissa, on mielestäni tärkeä. Jos EU:n talouspolitiikassa ei nähdä ihmistä, eikä talouden perimmäistä merkitystä tai vaikutusta ihmiseen, se menee mönkään. Hyvinvointi tulee jyrätyksi, hän puntaroi.
Tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta toivoikin tulevaisuuskeskusteluihin lisää pohdintaa kestävästä hyvinvoinnista.
– Mitä me kestävällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan ja miten sitä yhdessä rakennetaan? Miten me eletään tätä elämää, jotta me voimme voida paremmin? Tämän keskustelun on läpileikattava EU:n tasolta alueelliselle tasolle, paikalliselle tasolle ja lähiyhteisöihin, hän sanoi.
Ministeri Sarkkinen ei halua, että koronapandemian synnyttämä terveydellinen kriisi muuttuu sosiaaliseksi kriisiksi. Erityisesti nuorten mielenterveys on koko Euroopan kysymys.
– Sosiaali- ja terveyspolitiikka on Euroopan unionissa kansallisissa käsissä ja hyvä niin. Meillä ei ole kuitenkaan varaa menettää yhtään nuorta, joten mielenterveyskysymysten ja nuorten hyvinvoinnin on näyttävä eurooppalaisissa keskusteluissa ja ratkaisuissa.
Hänen mukaansa tällä hetkellä keskeinen EU-tason väline sosiaalipolitiikassa on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Se on 20:stä periaatteesta koostuva ohjelma, joka viitoittaa tietä kohti vahvempaa sosiaalista Eurooppaa.
– Osana pilarin toimeenpanoa EU tavoittelee köyhyys- ja syrjäytymisriskien vähentämistä 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat tulevat asettamaan omat tavoitteensa köyhyyden vähentämiseksi. EU-tavoitteen kanssa linjassa Suomen tulisi mielestäni tavoitella vähintään 100 000 köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevan ihmisen lukumäärän vähentämistä, hän esitti.
Tulevaisuuskeskustelun muina alustajina toimivat vt. päällikkö Maria Kokkonen Euroopan komission Suomen-edustustosta ja Pauliina Ryökäs Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksesta. Itäsuomalaista näkökulmaa keskusteluun toi ESR-rahoitteisen Mieliteko-ohjelman johtaja Helena Länsimies.
Suomalaisministerien Eurooppa olemme on -kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.