Pohjois-Savon vaikuttamisasiat 2025–2026

Vaikuttamisasioilla tarkoitetaan sellaisia tavoitteita ja asiakokonaisuuksia, joita maakunta ei voi itse omilla päätöksillään tai rahoituksellaan toteuttaa, vaan jotka edellyttävät esimerkiksi Euroopan unionin, Suomen valtion, ministeriöiden tai valtion laitosten päätöksiä.

Vaikuttamisasiat on ryhmitelty kuuden kokonaisuuden alle:

1. EU-politiikka
2. liikenneinfra ja saavutettavuus
3. koulutus
4. kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus
5. energia ja puhdas siirtymä
6. kokonaisturvallisuus

EU-Politiikka

EU:n alue- ja rakennepolitiikka (koheesiopolitiikka)

Euroopan unionin budjettikausi vaihtuu 2028, joten rahastoasetusten ja rahoitusrakenteen valmistelu käynnistyy ja vuodet 2025 ja 2026 ovat keskeistä sisältövaikuttamisen aikaa.

Tärkeimmät Pohjois-Savon asiat tässä kokonaisuudessa ovat:

• IP-alueen ja Pohjois-Savon aseman säilyminen ennallaan EU:n koheesiopolitiikassa eli alue- ja rakennerahastoissa noudattaen nykyistä NUTS2-aluejakoa. 
• Suomen saamasta koheesiorahoituksesta suurin osa perustuu Suomen liittymissopimuksen mukaiseen ja yleiseen harvan asutuksen kriteeriin, jotka nykyinen IP-alue täyttää. Suomen hallituksen tulee määrätietoisesti vaikuttaa näiden kriteerien säilyttämiseen EU:n alue- ja rakennerahoituksen keskeisenä tekijänä. 
• IP-alueen merkitys EU:ssa on korostunut ja tulee korostumaan entisestään, mm. kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, mistä syystä alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä on tärkeää tukea. Myös Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys ja se taloudelliset seuraukset kohdistuvat laajasti ja pitkäkestoisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja maaseudun kehittäminen

• YMP-rahoituksen (EU- ja kansallinen rahoitus) on turvattava ruokaa tuottavien maatilojen kannattavuus, elintarviketurvallisuus ja huoltovarmuus. 
• Maaseudun kehittämisen ja sen rahoituksen osalta on tärkeää säilyttää EU-tasolla kansallisen ja alueelliseen tai paikallisen vastinrahoituksen vaatimus. Suomi on hyödyntänyt YMP:n II pilaria tehokkaasti, ja sen avulla tulee jatkossakin voida tukea mm.  maatilojen kehittämistä, maaseudun pienyrityksiä ja yhteisöllisyyttä.

Liikenneinfra ja saavutettavuus

Pääväylähankkeet, joiden suunnittelu on valmis (tai valmistuu 2024–2025), ja joille on saatava rahoitus:       

• VT 5 Leppävirta–Kuopio
• VT 5 Valkeinen–Taipale (Nerkoon kohta)
• VT 9 Vartiala–Riistavesi Iisalmi–Ylivieska-radan kohtaamispaikat

Pääväylähankkeet, joiden suunnittelu on saatava valmiiksi:

• Savon radan junaliikenteen kohtaamispaikat
• YARA–Sänkimäki-ratayhteyden parantaminen ja sähköistäminen

Pääväylähankkeet, joiden suunnittelua tai suunnittelukohteeksi saamista edistetään:

• VT 5 Siilinjärvi–Alapitkä
• VT 9 kehittämiskohteet

Yleisinä väylä- ja liikennepolitiikan vaikuttamisteemoina vähäliikenteisen tie- ja rataverkon rahoituksen kasvattaminen, korjausvelan vähentäminen (erityisesti kriittiset sillat) sekä laajakaista- ja mobiiliyhteyksien saatavuus etenkin maaseutumaisilla alueilla. Lentoliikenteessä vaikutetaan Kuopion lentoaseman vuorotarjonnan parantamiseen sekä kehitetään Varkauden ja Iisalmen lentopaikkojen edellytyksiä tilauslentoliikenteen ja sähköisen ilmailun kannalta.

Tarkempi kuvaus hankkeista päivitetään säännöllisesti taustamuistioon.

Koulutus sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

• Tekniikan alojen koulutusten riittävä laajuus ja opiskelijamäärät vastaamaan yritysten kasvupotentiaalin tarpeisiin
• Toimenpiteet kansainvälisten opiskelijoiden pitämiseksi alueella valmistumisen jälkeen
• Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja opiskelijamäärien turvaaminen: erityishuomio huoltovarmuuskriittisten alojen (kuten luonnonvara-, logistiikka-, ja energia-ala) koulutusten vetovoimaan ja rahoituksen riittävyyteen
• Edistetään kattavan lukioverkon säilyttävää rahoitusmallia
• Valtion koulutus- ja tutkimuslaitosten alueellisen läsnäolon vahvistaminen. Pelastusopiston kehittäminen ja resurssien turvaaminen.

Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus 

• Kuntien valtionosuusuudistuksessa tavoitteena riittävät resurssit kuntien nykyisiin tehtäviin
• Kuntien on saatava hyötyä omalla alueellaan tapahtuvista puhtaan siirtymän investoinneista myös verotulojen muodossa (suorat ja tasausjärjestelmässä olevat erät)
• Yliopistosairaala-hyvinvointialueiden on voitava saada rahoitushyötyä tuottavasta TKI-toiminnasta
• Hyvinvointialueiden (HVA) rahoituksessa on saatava suurempi painoarvo väestön sairastavuus- ja ikärakenteelle väestömäärän asemesta
• Nykyinen viiden yliopistosairaalan verkko turvataan ja yliopistosairaaloiden rahoitukseen lasketaan mukaan koko yhteistyöalueen eikä vain sijainti-HVA:n väestöpohja. Yliopistotoiminnan aiheuttamien korkeampien toimintakulujen täysimääräinen korvaaminen rahoituslainsäädäntöön

Energia ja puhdas siirtymä 

• Regulaatio- ja rahoitusvaikuttamisessa korostetaan teknologianeutraalisuutta: puhdas siirtymä ja Suomen energiatasapaino tarvitsevat myös biopohjaista vähäpäästöistä ja päästötöntä energiaa
• Kantaverkon ja alueellisten siirtoverkkojen kehittäminen vastaanottamaan energiamurros tehokkaasti
• Sähkömarkkinalain edellyttämät investoinnit sähkönjakeluverkkoihin nostavat verkkopalvelumaksuja. Pitkän asiakaskohtaisen verkostopituuden yhtiöille on saatava (yli 200 m/asiakas) nousevien asuin- ja yrityskustannusten kompensoimiseksi sähköveron alennus EU:n hyväksymän Ruotsin sähköveromallin mukaisesti

Kokonaisturvallisuus 

• Tavoitteena on, että valtio sitoutuu kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamiseen Kuopioon ja sille osoitetaan tarpeelliset resurssit sekä valtio nimeää (virallisen) edustajansa osaamiskeskuksen valmisteluryhmään. 
• Kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten toimialojen ja toimijoiden läsnäolon ja rahoituksen varmistaminen sekä harjoitus- ja ampuma-alueiden varmistaminen.

Vaikuttamisasiat on esitelty maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuosille 2025–2026. Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmässä 19.11.2024 ja Pohjois-Savon maakuntahallituksessa 25.11.2024.

Sivua on päivitetty 20.2.2025