Itä-Suomen yhteiset edunajamisasiat
Perusväylänpidon rahoitus teiden ja ratojen korjausvelkaa vähentävälle tasolle
Vastuutahot: Itä-Suomen maakunnan liitot ja Pohjois-Savon ELY-keskus
Itä-Suomen maakuntien liitot pitävät valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kirjausta oikean suuntaisena, mutta valtion budjettivarauksia täysin riittämättöminä turvaamaan edes väylien nykyinen palvelutaso. Rahoitustason on seurattava kustannuskehitystä ja oltava sellainen, että väylien korjausvelka pienenee.
Itä-Suomessa tuotetaan yhä enemmän raaka-aineita ja jalostettuja tuotteita omaan käyttöön, muualle Suomeen sekä vientiin. Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankinta-alueilla. Elintarviketuotannon osalta Itä-Suomella on valtakunnallisten markkinoiden lisäksi merkittävää vientiä Venäjälle. Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköitä syntyy kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka-aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille ja satamiin sekä vesitse globaaleille markkinoille myös suoraan Saimaan kanavan kautta.
Maito-, raakapuu- ja bioenergia- sekä kaivoskuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia. Ne käyttävät vähäliikenteistä verkkoa, jonka kunto on viime vuosina heikentynyt hälyttävästi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut huomattavasti väylien kehittämisen ja perusväylänpidon kustannuksia, mutta samaan aikaan valtion rahoitus näihin kohteisiin on pienentynyt vaalikauden 2019–23 loppua kohti. Venäjän ja EU:n taloussuhteiden katkeaminen Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena on lisännyt huomattavasti edellä lueteltujen materiaalitalouden ja huoltovarmuuden elintärkeiden kuljetusten tarvetta. Näistä syistä vuoden 2023 vaalien jälkeen aloittavan hallituksen on voimakkaasti nostettava väylien kehittämisen ja perusväylänpidon rahoitusta usealle vaalikaudelle ulottuvalla ohjelmalla.
Valtatien 5 parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio
Vastuutahot: Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto sekä Kuopion alueen kauppakamari
Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Se kuuluu myös osana yleiseurooppalaiseen TEN-liikenneverkkoon. Leppävirran ja Kuopion välillä valtatie 5 on kapea, mäkinen ja mutkainen sekaliikennetie. Tien nopeustaso, linjaus ja tasaus eivät täytä valtateille asetettuja pääväylien palvelutasotavoitteita. Liikenteen sujuvuus on heikkoa mm. puutteellisten ohitusmahdollisuuksien takia. Edellä mainitut tekijät heikentävät myös liikenneturvallisuutta.
Hankkeen alustavana kokonaiskustannusarviona on ollut 120 M€ ja hanke tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen käynnistäminen on Leppävirran kohtaa lukuun ottamatta mahdollista heti, kun toteutusrahoitus myönnetään. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat ovat linjanneet Leppävirta-Kuopio -välin parantamisen seuraavaksi uudeksi maanteiden kehittämishankkeeksi Itä-Suomessa. Leppävirran kohdan tiesuunnittelu on käynnistynyt marraskuussa 2021. Syksyn 2022 tiedon mukaan hankkeen valmistelu etenee nyt suotuisasti, ja on jopa mahdollista edistää hanketta Väyläviraston investointiohjelman seuraavan päivityksen myötä 1-koriin.
Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta luomalla laatutasoltaan yhtenäinen, mahdollisimman häiriötön ja päätien vaatimukset täyttävä tieosuus. Tavoitteena on myös, että liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitalliset vaikutukset minimoidaan. Suunnittelussa on huomioitu joukkoliikenteen tarpeet, meluhaittojen pienentäminen ja hirvieläinonnettomuuksien estäminen.
Valtatien 5 parantaminen Nerkoon kohdalla Lapinlahdella
Valtatiellä 5 on tavoitteena ympärivuotinen 100 km/h Kajaaniin saakka. Valtatie on vilkasliikenteinen ja sillä on runsaasti raskasta liikennettä elinkeinoelämän kuljetusten vuoksi. Siilinjärven ja Iisalmen välillä on paljon sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita mm. lukuisten yksityistieliittymien ja ohitusmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi.
Lapinlahti-Iisalmi-välillä Nerkoolla 5- tie kulkee noin 5 km matkan ahtaalla tiealueella, jossa on paljon näkemäesteitä ja mutkia. Tie on kapea ja kulkee kyläkeskuksen lävitse ja koulun tonttia sivuten. Tieosuudella on sattunut viime vuosina useita vakavia, myös kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.
Lapinlahden Nerkoon kohdan tiesuunnitelman laatiminen (toimenpideselvitys valmistunut 10/2021) ja rakentaminen, 20 milj.€. Tiesuunnitelman laatiminen on edistynyt vuoden 2022 aikana siten, että hanke on mahdollista edistää Väyläviraston investointiohjelman seuraavassa päivityksessä 1-koriin.
Valtatien 9 parantaminen Riistaveden kohdalla Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Suonenjoen liittymässä
Vartiala – Riistavesi välin rakentaminen, 15 milj. €
Valtatiellä 9 välillä Vartiala – Riistavesi on käynnissä tiesuunnitelman laatiminen. Tie on rakennettava uudelle linjaukselle, koska valtatien ja sillan rakentaminen nykyiselle paikalle ei ole mahdollista. Valtatien ja sillan kapeuden vuoksi ei kevyelle liikenteelle ole edes pientareita, mikä lisää kevyen liikenteen onnettomuusriskejä. Tiellä liikkuu paljon koululaisia. Riistaveden kohdalla valtatiellä on usean kilometrin matkalla 60 km/h nopeusrajoitus. Riistaveden kohdan parantaminen on välttämätöntä ja kiireellistä sillan huonokuntoisuuden vuoksi. Painorajoitus aiheuttaisi merkittävää liikennehaittaa ja pitkiä kiertoteitä erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksille. Kivisillansalmen silta on todettu valtakunnallisessa liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa yhdeksi valtateiden kriittisimmäksi sillaksi. Rakentamisen kustannusarvio on 15 milj. €.
Lotteinen-Jännevirta välin ja Lentokentäntien liittymäjärjestelyjen rakentaminen, 30 milj. €
Valtatiellä 9 välillä Lotteinen – Jännevirta ja Lentokentäntien liittymässä on käynnissä tiesuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen rakentamalla eritasoliittymä Lentokentän tien kohdalle sekä nykyisen Jännevirran ohituskaistaosuuden jatkaminen. Eritasoliittymä parantaa merkittävästi myös liikenteen sujuvuutta Rissalan yrityskylän alueelle. Hanke liittyy Väyläviraston ja Ilmavoimien yhteistyöhön tukikohtien kehittämisessä. Hanke sisältyi syksyllä 2021 lausunnolla olleeseen Väyläviraston valtion väyläverkon investointiohjelmaluonnoksen toteutuskohteisiin. Rakentamisen kustannusarvio on 30 milj. €. Hallitus on esittänyt hankkeen rahoitusta Talousarviossa vuodelle 2023. Hankkeen rahoitus on vielä vahvistettava eduskunnassa ja on huolehdittava siitä, että se toteutuu myös ilman hankkeelle haettua Military Mobility-rahoitusta.
Suonenjoen eritasoliittymän parantamisen suunnittelu ja toteutus, 2,5 milj. €
Suonenjoen eritasoliittymän parantamisesta on tehty toimenpideselvitys. Puutteelliset ramppijärjestelyt aiheuttavat merkittäviä sujuvuushaittoja ja lisäävät onnettomuusriskejä valtatieliikenteelle. Valtatiellä ja liittymissä on runsaasti raskasta liikennettä mm. Suonenjoen teollisuusalueiden ja Yläkosken raakapuuterminaalin vuoksi. Lyhyet erkanemis- ja liittymiskaistat eivät vastaa miltään osin tämän päivän valtatievaatimuksia. Tiesuunnitelman laatimisen ja liittymäjärjestelyjen toteuttamisen kustannukset ovat 2,5 milj. €.
Savon radan perusparantaminen ja nopeudennosto välillä Kouvola-Kajaani
Vastuutahot: Etelä-Savon maakuntaliitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto,
Liikennevirasto (nyk. Väylävirasto) on vuonna 2018 päivittänyt Savon radan parantamisen toimenpiteet ja kustannusarviot kahteen koriin. Ykköskori sisältää tehokkaimmat täsmätoimenpiteet nopeuden nostamiseksi (9,4 M€) ja kakkoskori laajemmin parantamistoimenpiteitä (63,3 M€ sisältäen ykköskorin). Savon radan nopeuttaminen välillä Kouvola-Kuopiosisältää kustannustehokkaimmat toimenpiteet, jotkaperustuvat alkuvuonna 2018 valmistuneeseen hankeselvitykseen. Seuraavat toimenpiteet ykköskorissa kohdistuvatrataosuuden Otava-Kuopio jaksoille, jotka eivät edellytä merkittävää melusuojauksen rakentamista jatasoristeysten poistamista. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: sähkörata ja turvalaitteet 2,1 M€, tasoristeystenpoistaminen 3,9 M€, melusuojaus 4,2 M€, siltaparannukset 0,15 M€.
Kakkoskorissa kaikkien tasoristeysten poisto on 19,7 M€, melusuojaukset 35,1 M€ ja siltaparannukset 0,15 M€ sekäHaukivuoren ratapiha 3,8 M€. Toimenpiteissä mukana nopeuden noston kannalta haastavin rataosuus Kouvola –Kinni.Kokonaiskustannukset ovat 63,3 M€. Hyödyt aikasäästöinä olisivat tavanomaisella kalustolla 7,8 min jakallistuvakorisella 20,8 min. Kurkimäen sähkönsyöttöaseman uusiminen 5 M€:lla parantaa koko Suomen junien aikataulujen täsmällisyyttä.
Matka-aika Kuopiosta Helsinkiin on nopeimmillaan 4 t 5 min. Tavoite on nopeuttaa ensi vaiheessa matka-aikaa selvästi alle neljän tunnin, vuoteen 2040 mennessä kolmeen tuntiin. Toimenpiteiden toteuttaminen parantaa saavutettavuutta, turvallisuutta ja sujuvuutta lähemmäs läntisen Suomen palvelutasoa. Savon radan parantamistoimenpiteet tulee toteuttaa välittömästi. Lisäksi on pikaisesti käynnistettävä selvitykset ratakapasiteettia lisäävien ja liikenteen sujuvuutta parantavien kohtaamispaikkojen toteuttamiseksi väleillä Kuopio-Kouvola ja Kuopio-Kajaani.
Toimenpiteiden toteuttaminen tukee hallitusohjelman ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ilmastotavoitteita, junaliikenteen kulkutapa- ja kuljetusmuoto-osuuksien lisäämistavoitteita sekä toteuttaa pääväyläasetuksen mukaisia palvelutasotavoitteita Savon radan osalta. Saimaan kanavan liikenteen keskeytyminen ja mittavat muutokset maamme teollisuuden kuljetuksissa ovat syksyn 2022 tiedon mukaan johtaneet siihen, että Savon radan kapasiteetti on veitsenterällä. Muuttunut tilanne on otettava vakavasti huomioon vuoden 2023 vaalien jälkeen aloittavan hallituksen ohjelmassa.
Kuopion ratapihan parantaminen, 2.vaihe (tavararatapiha) 30 M€
Vastuutahot: Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto
Ensimmäisenä vaiheena toteuttavan henkilöaseman ja -ratapihan parantamiseen on myönnetty 30 M€ 2020 neljännessä lisätalousarviossa. Hankkeen suunnittelu ajoittuu vuosille 2020–21 ja toteutus 2022–2023. Koko Kuopion ratapihahankkeen kustannusarvio on noin 60 M€. Ratapihan laajemmat parannustoimenpiteet tulee käynnistää välittömästi ensimmäisen vaiheen jatkoksi. Lisäksi on osoitettava rahoitus Maaherrankadun ylittävän ratasillan uusimiseen. Silta on tullut käyttöikänsä pää-hän ja on painorajoitettu.
Kuopion henkilö- ja tavararatapihat ovat liikenneteknisesti ja turvallisuuden kannalta tulleet tiensä päähän aiheuttaen huomattavia vuotuisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä turvallisuus- ja sujuvuusriskejä. Kuopion rautatieaseman yhteystunnelit ja rautatiekatokset ovat säilyneet pääosin muuttumattomina 1930-luvun rakentamisesta lähtien. Asemalaiturialueelle ei ole lainkaan tämän päivän vaatimuksia vastaavia esteettömiä kulkuyhteyksiä. Henkilöratapiha ja sen turvalaitteet ovat täysin vanhentuneet.
Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan kehittäminen (mm. kohtauspaikat) 65 M€
Iisalmi – Ylivieska radan ja YARAn ratayhteyden sähköistämiseen sekä Iisalmen kolmioraiteeseen on myönnetty rahoitusta 55 M€ kesäkuun 2019 lisätalousarviossa. Iisalmi – Ylivieska -radan parantaminen ratasuunnitelman mukaiseen kuntoon on kustannuksiltaan noin 120 M€. Loput parantamistoimenpiteet tulee toteuttaa välittömästi käynnissä olevan 1.vaiheen jatkoksi, jotta parantamisen hyödyt saadaan kokonaisuudessaan käyttöön.
Tavaraliikenteeseen kohdistetut parannukset alentavat yritysten logistiikkakustannuksia, pienentävät päästöjä ja edistävät aluekehitystä koko Suomessa. Ilman rahoituspäätöstä olevat radan välityskykyä lisäävät kohtaamispaikat ja tasoristeysten poistot sekä liikennöinnin ennakoitavuutta ja sujuvuutta parantavat toimenpiteet ovat myös välttämättömiä ja pikaisesti toteutusta vaativia toimenpiteitä, jotta hyödyt elinkeinoelämän kuljetuksille mahdollisimman suuret.
Ylivieska-Iisalmi -rata palvelee erityisesti raskasta tavaraliikennettä ja radan sähköistyksen sekä liikennepaikkojen parantamisen kerrannaisvaikutukset koko Suomen tavarankuljetukseen ja operaattoreiden investointeihin ovat huomattavat. Rataosuuksien kuljetukset ovat aikaisemmin koostuneet Kainuun ja Savon kaivos- ja metsäteollisuuden tuote-, vienti- ja raaka-ainevirroista ja Venäjän kauttakulkuliikenteestä. Kuitenkin vuoden 2022 aikana on syntynyt tilanne, jossa Venäjän kauttakulkuliikenteen lakattua, rataosuuden kotimainen käyttö on kasvanut merkittävästi Saimaan kanavan liikenteen keskeydyttyä ja merkittävien teollisuusyritysten siirryttyä käyttämään Kokkolan satamaa Iisalmi-Ylivieska-yhteyden kautta. Tämä vaatii suunnitelmien kiireellistä tarkistamista ja toteutuksen nopeuttamista.
Saimaan vedenpinnan nosto isomman aluskoon mahdollistavaksi myös Varkauden yläpuolisissa vesistöissä
Vastuutahot: Itä-Suomen maakuntien liitot
Hallitusohjelmassa ja valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävänä toimenpiteenä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen EU:n rahoitusmahdollisuudet hyödyntäen.
Saimaan sisävesiliikenteen kilpailukyvyn parantamista ja vesiliikenteen tarjoamaa vähähiilistä liikennemuotoa edistetään voimakkaasti. Liikennöintikautta kehitetään Saimaan sisäisessä liikenteessä ympärivuotiseksi parantamalla jäänmurtoa aivan uudella jäänmurtotekniikalla. Ympäristöystävällisyyttä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä halutaan parantaa pidentämällä Saimaan kanavan sulkuja. Tästä on kirjaus myös hallitusohjelmassa.
Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen ja vedenpinnan nostoon on varattu valtion budjetissa yhteensä 95 M€. Nämä mahdollistaisivat isomman aluskoon ja uudemman, ympäristöystävällisemmän aluskannan sekä parantavat liikennöinnin kannattavuutta. Pohjois-Savossa tästä hankkeesta hyötyy erityisesti kaivannaisteollisuus, suuret sahat ja potentiaalinen uusi selluteollisuus.
Pohjois-Savon liitto, syväväylän varren kaupungit ja kunnat sekä alueen merkittävimmät vesiliikennetoimijat ja yritykset ovat esittäneet Liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Väylävirastolle tarpeellisten selvitysten tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista, jotta Saimaan vedenpinnan noston vaikutukset ulottuvat myös Varkauden yläpuolisilla syväväylän osilla. Muutoin suuremman aluskoon hyödyt eivät realisoidu Pohjois-Savon osalta.
Saimaan kanavan investointirahoja on vuoden 2022 tilanteessa siirretty muihin kohteisiin. On kuitenkin syytä todeta, että nämä investoinnit ovat tärkeitä säilyttää mukana suunnitelmissa, vaikka niiden toteuttaminen nyt ei ole mahdollista eikä ajankohtaista. Jos Saimaan kanavan ja syväväylän kunnostamiseen varattuja valtion budjettivaroja kohdennetaan uudelleen vuosina 2023 ja 2024, tulisi kohdennusten perustua sille, mitkä yritykset ovat kanavaa käyttäneet ja mitä investointeja niiden käyttämät uudet vientikanavat vaativat.
Huom! Kaikkien väylähankkeiden yhteydessä esitetyt kustannusarviot ovat viitteellisiä, koska ne on arvioitu ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on merkittävällä tavalla nostanut kaiken väylärakentamisen kustannuksia – PSL ja PSELY valmistelevat ajantasaisen verkossa jaettavan hankekohtaisen materiaalin, jota päivitetään sitä mukaa kun kunkin hankkeen tiedot täsmentyvät tai muuttuvat.