Maakuntahallituksen päätöstiedote 29.1.2024
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -rahoitusohjelman toteutustilanne (§ 6)
Alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasata alueiden välisiä kehitys- ja hyvinvointieroja ja varmistaa Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021-2027 tuo merkittäviä resursseja toteuttaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja uudistumisen tavoitteita. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Ohjelman julkinen rahoitus on 3,159 miljardia euroa, joista 1,935 miljardia on EU-rahoitusta ja 1,224 miljardia kansallista vastinrahoitusta.
Ohjelman toteutus pääsi käyntiin myöhässä, osin vasta loppukeväästä 2022, jolloin saatiin viimeisetkin haut auki. Pohjois-Savossa on silti kyetty tekemään yritysten kehittämisavustus- sekä yleisiä kehittämis- ja investointitukipäätöksiä runsaasti. Hankkeita on käynnissä noin 230 kappaletta ja niihin on myönnetty rahoitusohjelmasta tukea noin 76 miljoonaa euroa. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman rahoitusta on vielä hyvin käytettävissä maakunnan hyviin hankkeisiin.
Aluekehittämiskeskustelut vuonna 2024 ja keskusteluihin valmistautuminen (§ 7)
Lakisääteiset (ALKE-toimeenpanolaki 756/2021) aluekehittämiskeskustelut (ALKE-keskustelu) tulee käydä säännöllisesti valtioneuvoston ja alueita edustavien tahojen kesken liittyen alueiden kehittämisen tavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Keskustelut perustuvat aluekehittämispäätökseen, maakuntaohjelmiin ja aluekehityksen tilannekuvaan. Alueilla keskusteluihin valmistautumisesta vastaavat maakunnan liitot. Keskustelut edistävät valtion ja alueiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta alueiden kehittämisen saavuttamiseksi ja tukevat maakuntien omaehtoista kehittämistä.
Seuraavat ALKE-keskustelut käydään huhtikuussa 2024. Pohjois-Savossa valmistelua tehdään maakunnan liiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut Pohjois-Savon tilanne- ja kehityskuva. Seuraava vaihe tulee olemaan valtioneuvoston kanssa käytävien keskusteluiden teemoista päättäminen. Pohjois-Savon keskusteluteemat hyväksyy maakuntahallitus viimeistään maaliskuussa. Samassa yhteydessä päätetään Pohjois-Savon osallistujat ALKE- keskusteluihin, jotka järjestetään Helsingissä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) yhteensovittavana elimenä evästää valmistelua.
Jäsenen kutsuminen kuntataloustyöryhmään (§ 8)
Maakuntahallitus päätti kutsua kuntataloustyöryhmään tarvittaessa paikalle kutsuttavaksi asiantuntijajäseneksi Marko Korhosen.
Edustajien nimeäminen Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntaan (§ 9)
Maakuntahallitus päätti nimetä Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntaan Pia Hedmanin varajäseneksi Jukka Tuppuraisen, Mira Kokkosen varajäseneksi Marjaana Pitkäsen, Leila Savolaisen varajäseneksi Aleksi Eskelisen, Sakari Pääkön varajäseneksi Kati Hynnisen, Markku Eestilän varajäseneksi Susanna Kartimo-Krögerin sekä Tuula Väätäisen varajäseneksi Sanna Kauppisen.
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista (§ 10)
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi huoltovarmuuden tavoitteista. Ministeriö on valmistellut poikkihallinnollisessa yhteistyössä valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uudistamista. Tämä on päätöksen ensimmäinen päivitys sekä koronapandemian että Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen. Päätösluonnoksesta on luettavissa paitsi muuttuneen toimintaympäristön vaikutuksia myös Huoltovarmuuskeskuksen kevään 2020 jälkeen tapahtuneiden uudelleenorganisointien vaikutuksia.
Pohjois-Savon liitto haluaa kiinnittää huomiota luonnoksen vaikeaselkoisuuteen, joka päätösluonnoksessa liittyy erityisesti alue- ja paikallistason käsittelyyn osana huoltovarmuuden tavoitteiden toteutumista. Luonnoksessa mainitaan: ”Alueellinen varautumissuunnittelu kytketään tiiviimmin kansallisen tason huoltovarmuuden suunnitteluun ja ohjaamiseen. Alueellisissa varautumissuunnitelmissa tunnistetaan ja huomioidaan erilaisten alueiden erityispiirteet ja kolmannen sektorin toimijat”.
Pohjois-Savon liiton Kokonaisturvallisuuden klusteri -hanke on osaltaan luomassa tieto- ja osaamispohjaa sekä toimintamalleja alueellisen varautumisen kehittämiseen. Tämän työn kannalta näyttäytyy olennaisena, että myös tässä valtioneuvoston päätöksessä pystyttäisiin selkeyttämään kansallista näkemystä alueellisen varautumisen suunnittelusta ja varautumisen organisoinnista. Nykyisen päätösluonnoksen teksti heijastaa monipolvisuudessaan sitä, että alueellisen varautumisen suunnittelu ja koordinointi ei ole selkeytynyt kuntien, hyvinvointialueiden ja muutoksessa olevan valtion aluehallinnon organisaation kesken.
Pohjois-Savon liitto esittää myös huolensa siitä, että päätösluonnoksen vaikeaselkoisilla linjanvedoilla ollaan luomassa huoltovarmuusorganisaatiolle ja tätä koordinoivana laitoksena Huoltovarmuuskeskukselle julkisen hallinnon toimijoiden suhteen päällekkäisiä, näennäisiä toimivaltoja ja tehtäviä aluekohtaisesti. Tätä tulee välttää.
Hallinnon tasojen, kuntien, hyvinvointialueiden ja maakuntien, tulee säilyttää vastuullinen roolinsa huoltovarmuuden turvaamisessa, mitä roolia huoltovarmuusorganisaation tulee asianmukaisesti tukea. Alueellisen varautumisen koordinaatio tulee saada Suomessa asianmukaiselle tasolle ja alueellinen huoltovarmuustoiminnan järjestäminen sovittaa tähän järjestelmään. Päätöksessä huoltovarmuuden turvaamisesta ei tule tehdä sellaisia alueellisen varautumisen linjanvetoja, jotka vaarantavat alueiden itsehallinnollisten toimijoiden (kunnat, hyvinvointialueet, maakunnat) tosiasialliset edellytykset toteuttaa alueelliset erityispiirteet huomioivaa, tehokasta ja vaikuttavaa varautumisen suunnittelua ja johtamista alueillaan.
Lausunto Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmasto vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (§ 11)
Pohjois-Savon liitto antoi lausunnon Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksesta ja toteaa sen asiantuntemuksella laadituksi ja ansiokkaisiin selvityksiin perustuvaksi. Uusien sähkönsiirtoyhteystarpeiden osoittaminen on yhdenmukainen Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 2. vaiheen ehdotuksen kanssa, samoin yhteneviä ovat maakuntien rajalla tunnistetut ekologiset yhteydet (Pohjois-Savossa luonnon ydinalueen merkintä. Pyhännälle ja Pyhäjärvelle osoitetut tuulivoima-alueet ovat Pohjois-Savon kannalta merkittävimmät. Pohjois-Pohjanmaalla seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen raja on seitsemän (7) kuten Pohjois-Savossa ehdotusvaiheessa olevassa maakuntakaavassa linjataan.
Poiketen Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksessa, Pohjois-Pohjanmaan energia ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei osoiteta Kangasjärven alueen tuntu-maan tuulivoimaa. Alue sijoittuu kolmen maakunnan rajalle, ja Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksessa sinne on osoitettu tuulivoimapotentiaalin alueen merkintä.
Pohjois-Savossa on tunnistettu kantatien 88:n muutostarve valtatieksi. Tätä perustelemme nykyistä suoremman valtatietasoisen yhteyden kehittämisellä maakuntakeskuksien Kuopion ja Oulun välille. Tätä kehittämistarvetta ei Pohjois-Pohjamaan maakuntakaavaehdotuksessa ole tunnistettu.
Pohjois-Savon liitolla ei kuitenkaan ole huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan viranomaisehdotukseen.
Jäsenmuutos maakuntavaltuustossa (§ 12)
Maakuntahallitus nimesi Riikka Pirkkalaisen tilalle maakuntavaltuuston jäseneksi Teija Itkonen-Brillin ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tiina Karhun.
Pohjois-Savon kehittämisrahasto -hankkeet (§ 13–14)
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
EU-toimisto täydentää Pohjois-Savon edunajamistyötä välittämällä maakunnan näkemyksiä ja tavoitteita EU-instituutioiden tietoon. Hanke edistää maakunnan kaikkien kuntien yhteistä etua. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kesken. Toiminnalla vaikutetaan mm. tukevan alue- ja rakennepolitiikan valmisteluun.
Yritysten poikkeustilanteiden selvitys
Hankkeessa Savon Yrittäjät ry tekee selvityksen yritysten poikkeustilanteisiin liittyvien neuvonta- ja konsulttipalveluiden nykytilasta Pohjois-Savossa. Lisäksi hankkeessa selvitetään pohjoissavolaisten yrittäjien valmiuksia selviytyä erilaisista muutos- ja kriisitilanteista. Hankkeessa toteutettava selvitys edistää yrityksille tarjottavien palveluiden kehittämistä, ja pitkällä aikavälillä tukee yritysten toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Esityslista ja pöytäkirjat ovat luettavissa kokonaisuudessaan liiton julkaisujärjestelmässä.