Maakuntahallituksen päätöstiedote 28.3.2023
Tilinpäätös vuodelta 2022 (39 §)
Pohjois-Savon liiton tilikauden tulos ennen rahastokirjauksia on 332.532,07 €. Kun tuloksesta vähennetään siirto Pohjois-Savon kehittämisrahastoon (-99.242,00 €), tilikauden ylijäämäksi muodostuu 233.290,07 €.
Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että em. ylijäämä siirretään omaan pääoman tilikauden ylijäämä -tilille. Edelleen maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että 233.290,07 euron ylijäämä siirretään Pohjois-Savon kehittämisrahastoon käytettäväksi osarahoituksena kuntalähtöisiin maakunnan kannalta merkittäviin ja vaikutuksiltaan laaja-alaisiin Euroopan aluekehitys- (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hankkeisiin.
Maakuntakaavasta pyydetään viranomaisnäkemykset (40 §)
Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 2. vaiheen vaikutusten arviointi on valmistunut. Maakuntakaava on laadittu strategisena ja mahdollistavana, mikä tuo joustavuutta ja reagointivalmiutta maankäytön suunnitteluun. Sitä pidetään edellytyksenä nykyiselle nopeasti muuttuvalle toimintaympäristölle.
Maakuntahallitus päätti tänään pyytää kaavaehdotusta koskevat lausunnot viranomaisilta ja kunnilta, joita asia koskee. Viranomaiskuuleminen järjestetään 5.4.–12.5.2023. Viranomaisten antamat lausunnot käsitellään viranomaisneuvottelussa kesäkuussa. Sen jälkeen maakuntakaavatyö asetetaan julkisesti nähtäville tulevana syksynä. Maakuntakaava on hyväksymiskäsittelyssä ensi vuonna.
Tiedote 28.3.2023: Maakuntakaavasta pyydetään viranomaisnäkemykset
Valtionosuuksien uudet laskentaperusteet kohtelevat kuntia epäoikeudenmukaisesti (41 §)
Sote-uudistus siirsi vuoden 2023 alussa soteen liittyvät tehtävät ja rahoituksen kunnilta hyvinvointialueille. Rahoituksen siirtyminen näkyy kunnilla muun muassa valtionosuusjärjestelmän huomattavina muutoksina. Valtionosuuksien uudistuneet laskentaperusteet kohtelevat Pohjois-Savon kuntia hyvin eri tavoin ja jopa samantyyppisten kuntien valtionosuuksissa on merkittäviä eroja.
Uudistuksen myötä kuntien nykyisiin tehtäviin ei jää rahoituksena kuin verotulot, ja kuntien talous uhkaa vajota alijäämäputkeen. Tilanne perustuu pitkälti kuntien aikaisempiin suuriin sote-kustannuksiin, joiden taustalla on ollut suuri palvelujen tarve.
Pohjois-Savon maakuntahallitus pitää valtionosuuksien uusia laskentaperusteita epäoikeudenmukaisina. Kunnalla itsellään ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen, joten uusien laskentaperusteiden ei tule johtaa kunnan kannalta kestämättömään lopputulokseen ja horjuttaa perustuslaissa taattua kunnan itsehallinnollista asemaa. Kunnan ei tule joutua maksamaan valtiolle siitä, että kunta järjestää valtion määräämät palvelut.
Peruspalvelujen valtionosuus peittyy valtionosuustilityksissä helposti veromenetysten kompensaation alle. Maakuntahallitus korostaa, että peruspalvelujen valtionosuutta tulee aina tarkastella veromenetysten kompensaatiosta erotettuna. Veromenetysten kompensaation kasvusta johtuva valtionosuustilitysten euromääräinen kasvu ei saa olla perusteena kuntien valtionosuusleikkauksille.
Pohjois-Savon liiton kuntataloustyöryhmä valmistelee maakuntahallituksen käyttöön laskelmia valtionosuusjärjestelmän uudistamisen eri vaihtoehdoista ja vaikutuksista Pohjois-Savon kuntiin.
Jäsenmuutokset Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmään ja Pohjois-Savon maakunnalliseen metsäneuvostoon (42-43 §)
Maakuntahallitus nimesi maakunnan yhteistyöryhmään STTK ry:n jäseneksi Juha Riepposen ja varajäseneksi Katri Mäkipanulan ja metsäneuvostoon Ossi Martikaisen ja varajäseneksi Tytti Määtän.
Pohjois-Savon kehittämisrahaston hanke: Mutkatonta kotoutumista (44 §)
Hankkeelle myönnettiin Pohjois-Savon kehittämisrahaston rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan humanitääristä ja työperusteista maahanmuuttoa tukeva kuntien yhteinen asiakaslähtöinen kotoutumisen palvelupolku SavoGrown toiminta-alueelle. Hanke nostaa kuntaorganisaatioiden, yritysten ja yhteisöjen kyvykkyyttä kohdata maahanmuuttaja ja juurruttaa hänet osaksi ympäröivää yhteiskuntaa.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -hanke: Keiteleen elinvoimaisuuden vahvistaminen (45 §)
Hankkeelle myönnettiin Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahaa. Hanke vahvistaa Keiteleen kunnan elinvoimaa ja elävöittää kirkonkylää tapahtumien ja uusien yhteistyömallien kautta. Hanke vastaa alueen yritysten osaavan työvoiman tarpeeseen ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella tukemalla työikäisen väestön kuntaan asettumista ja sitoutumista osaamista ja yhteisöllisyyttä lisäävien toimenpiteiden kautta.
Esityslista ja pöytäkirjat ovat luettavissa kokonaisuudessaan liiton julkaisujärjestelmässä.